Yleisen epävarmuuden lisääntyminen ja kustannusten nousu uhkaa hyydyttää uudet investoinnit lähikuukausina. Monet yritykset varautuvat nyt kassan riittävyyteen ja välttämättömiin kuluihin. Odotukset yritysrahoituksen kysynnästä tulevien 6 kuukauden aikana ovat jopa alempana kuin koronapandemian alkuvaiheessa, selviää Finnveran yritysrahoitusmittarista. Edessä voi jälleen olla tarvetta lyhennysvapaille ja muille rahoituksen uudelleenjärjestelyille. Varovaisen positiivista on myös se, että Venäjän-markkinoilta poistuneet yritykset ovat löytäneet yllättävän hyvin uusia markkinoita.

Yritysten riskinsietokyky on nyt koetuksella. Toimialojen välillä on kuitenkin suuria eroja. Rahoituksen kysynnän ja näkymien odotetaan edelleen kehittyvän positiivisimmin teollisuudessa, rakentamisessa taas odotukset ovat heikoimmat.

Finnveran yritysrahoitusmittari: Rahoituksen kysynnän odotetaan laskevan huomattavasti tulevien 6 kuukauden aikana. Asteikolla 1‒10 rahoituskysynnän keskiarvo on 5,7, kun se vuosi sitten syksyllä oli 6,7 ja tänä keväänä 6,3. Yritysrahoitusmittari-kysely tehtiin viikolla 40, ja vastaajina oli 58 Finnveran pk- ja suuryritysten parissa työskentelevää rahoituspäällikköä, aluejohtoa sekä luottopäättäjiä eri puolilta maata. Keväällä 2020 koronapandemian alkuvaiheessa rahoituskysynnän keskiarvo oli 6.

Yritysten näkymät: Suurimpana syynä yritysten varovaisuuteen nähdään yleisen epävarmuuden lisääntyminen (60 % vastaajista) ja kustannusten nousu (29 %). Taustatekijöitä ovat muun muassa Venäjän aloittaman sodan vaikutukset, inflaatio, kustannusten nousu, komponenttien saatavuus ja todennäköinen taantuma.

Investointien väheneminen on Suomen talouden kannalta huolestuttavaa

Epävarmuuden kasvu vähentää investointihaluja, kun saman tuoton saadakseen yritykset joutuvat kestämään suurempaa riskiä. Myös kokonaiskysynnän vähentyminen tekee yrityksistä varovaisia, jotta ne eivät rakentaisi liikakapasiteettia.

- Tyhjien konehallien ylläpito ei ole ilmaista. Toisaalta taantuma-aikoina kansantaloudessa on käyttämätöntä kapasiteettia, minkä hyödyntäminen saattaa olla kannattavaa. Lisäksi taantumat eivät yleensä ole pitkäkestoisia, joten investointi taantuman aikana saattaa johtaa esimerkiksi teollisuuslaitoksen käyttöönottoon oikea-aikaisesti juuri nousukauden alkuvaiheessa, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki.

Inflaation heräämisen takia nollakorkojen aika on toistaiseksi ohi. Samaan aikaan reaalikorko, eli nimellisen korkotason ja inflaation erotus, on todella alhainen.

- Tavallisesti matala reaalikorkotaso kannustaa investoimaan, koska pääoman hinta on negatiivinen. Mutta olennaisia tekijöitä on muitakin, ja siksi emme näe valtavaa investointiaaltoa negatiivisista koroista huolimatta. Yritykset eivät huomioi pelkästään korkotasoa tässä ja nyt, vaan myös korkojen kehityksen tulevaisuudessa. Harva uskoo korkojen jäävän pysyvästi näin matalalle.

Paitsi toimialat, myös yritykset alojen sisällä jakautuvat kahteen leiriin

Kyselyn mukaan hyvillä kasvuyrityksillä tuntuu menevän edelleen mukavasti, kun taas osa yrityksistä on vaikeuksissa.

Esimerkiksi konepajat saavat tarjouspyyntöjä entiseen tapaan, mutta komponenttipula on saattanut tuoda lykkäyksiä projekteihin. Pitkän tilauskannan yritykset kärsivät materiaalipulasta, hintojen noususta ja toimitusten viivästyksistä.

Meneillään oleva energiakriisi ja vihreän siirtymän vauhdittaminen ovat piristäneet etenkin energiasektoria, ja uutta kysyntää on myös puolustusvälineteollisuudessa.

Monet yritykset tuntuvat varautuvan voimakkaasti tulevaan talveen ”mitä vain voi tapahtua” -asenteella. Jos ja kun edessä on taantuma, Suomi ottaa sen Kotamäen mukaan vastaan hyvistä lähtökohdista.

- Positiivinen uutinen on se, että Suomen taloudellinen tilanne on toistaiseksi verrattain hyvä. Työllisyysaste on liki 74 prosenttia ja työttömyysastekin 7 prosenttia eli Suomen näkökulmasta matala. Ilman rakenteellisia uudistuksia työttömyysastetta on vaikea painaa alemmas inflaation kiihtymättä.

Venäjän-kaupan menetyksiä korvattu – Suomen vienti vetää edelleen hyvin

Suomen kokonaisviennin osuus Venäjälle on puolittunut viime vuoden reilusta 5 prosentista. Venäjän-markkinoilta vetäytyneet yritykset ovat etsineet aktiivisesti uusia korvaavia markkinoita tuotteilleen, ja moni vientiyritys on onnistunut tässä kyselyn mukaan yllättävän hyvin. Vienti on suuntautunut idän sijasta länteen, Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin.

- Vähintäänkin yritykset ovat onnistuneet sopeuttamaan toimintaansa Venäjän-kaupan loppumiseen. Vie kuitenkin aikansa ennen kuin menetetty volyymi saadaan takaisin ja kannattavuus entiselleen. Kilpailu länsimarkkinoillakin on nyt kovaa, kun muutkin hakevat korvaavia markkinoita, Kotamäki sanoo.

Suomen viennin arvo on edelleen merkittävästi viime vuotta korkeammalla tasolla. Todennäköistä kuitenkin on, että maailmantalouden liikkeet heijastuvat Suomen vientiin viiveellä ja negatiivinen vaikutus on vasta edessä.

- Kuten kyselyn vastauksissa tuli esille, maailman tilanne on hyvin epävarma ja monissa maissa talouden näkymät heikot, mikä vaikeuttaa yleisesti ottaen rahoituksen saantia. Finnveran kaltaisten vientitakuulaitosten rooli tullee jälleen korostumaan viennin rahoituksessa.

Teksti- ja kuvalähde: Finnvera Oyj