Keskuskauppakamari on harmissaan, että hallituksen nopeat toimet osaajapulan helpottamiseksi jäivät budjettiriihessä laihoiksi. Kauppakamareiden vastaikään jäsenyrityksille tekemään kyselyyn vastanneista 75 prosenttia ilmoitti kärsivänsä osaavan työvoiman pulasta. Jopa 68 prosenttia vastaajista ilmoitti, että osaajapula rajoittaa yritysten kasvua ja liiketoimintaa. Kun ongelmat ovat mittaluokaltaan näin suuria, pitäisi ratkaisuidenkin olla riittävän kunnianhimoisia.  

– Hallitus nostatti itse odotuksia siitä, että budjettiriihestä löytyisi ratkaisuja akuuttiin osaajapulaan. Muutamia hyviä ratkaisuja tehtiinkin, mutta kokonaisuutta tarkasteltaessa saldo on laihanpuoleinen, toteaa Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Mikko Valtonen. 

Keskuskauppakamari on tyytyväinen, että hallitus haluaa vauhdittaa osaajien maahanmuuttoa. Maahanmuuttoviraston resurssien vahvistaminen on toivottua tilanteessa, jossa jonoja pitää saada kuriin ja estää uusia syntymästä. Oletettavissa on, että koronatilanteen parantuessa myös osaajien maahanmuutto tulee kiihtymään. Tähän pitää varautua turvaamalla riittävät resurssit oleskelulupien käsittelyyn. 

Keskuskauppakamari kuitenkin kritisoi maahanmuuton niin sanotun pikakaistan mainostamista uutena toimenpiteenä, koska hallitus on käynnistänyt pikakaistan valmistelun jo viime keväänä. Hallituksen päätös laajentaa D-viisumin koskemaan tutkijoita ja opiskelijoita sekä heidän perheenjäseniään puolestaan saa kiitosta.  

– Ihmetystä herättää se, että miksi D-viisumia ei edelleenkään haluta toteuttaa siten, että sillä olisi oikeasti maahanmuuttoa nopeuttava vaikutus. Hallituksen mallilla nykyprosessi nopeutuu vain noin viikon, koska oleskelulupapäätöstä pitää edelleen odottaa kotimaassa. Järkevintä olisi sallia maahantulo D-viisumilla oleskelulupaprosessin vireillä ollessa, sanoo Valtonen. 

Hallitus päätti myös korottaa opintotuen tulorajoja. Valitettavasti korotus on määräaikainen vuodelle 2022 ja sen suuruus jää vielä pimentoon. Nyt olisi tarvittu reilu korotus pysyvänä, jotta työnteko opintojen ohella olisi mahdollistunut yhä useammalle ja useille työvoimapula-aloille olisi saatu nopeasti lisää työvoimaa. 

Ei olisi varaa siirtää työllisyystoimia tulevaisuuteen 

Hallitus siirsi päätökset julkista taloutta 110 miljoonalla eurolla vahvistavista työllisyystoimista ensi vuoteen.  

– Olemme edelleen 77 000 työllisen päässä hallituksen työllisyystavoitteestaan, eikä työllisyystoimia olisi varaa siirtää yhtään pidemmälle tulevaisuuteen. Kuten hallitus itsekin painottaa, on korkea työllisyysaste avainasemassa julkisen talouden tasapainon saavuttamisessa, Valtonen sanoo. 

Elvytys huippusuhdanteessa virhevalinta

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi moittii hallitusta elvyttävästä finanssipolitiikasta keskellä huippusuhdannetta. 

– Elvyttävä politiikka viime vuonna koronakuopassa oli järkevä valinta, mutta jo kuluvana vuonna näin mittava velkaelvytys on kyseenalaista. Elvyttävän politiikan jatkaminen ensi vuoden budjetissa on jo selkeä virhe, joka tulee kostautumaan tulevaisuudessa, Romakkaniemi varoittaa.