Huono sisäilma heikentää etätyön ja -opiskelun tuloksia
15.04.2020 | Yrityselämässä tapahtuu
Koronatilanteen takia koululaiset ovat siirtyneet koteihinsa opiskelemaan. Samalla etätyöläisten määrä kasvaa vauhdilla. Kun sisällä ollaan lähes ympäri vuorokauden, sisäilman laadun merkitys korostuu. Ilmanvaihto on kovilla, kun koko perhe eristäytyy yhtä aikaa neljän seinän sisään. Riittämättömän tai puuttuvan ilmanvaihdon aistii tunkkaisuutena ja hapen loppumisena. Se kertoo hiilidioksidimäärän hälyttävästä noususta, joka vaikuttaa suoraan jaksamiseen ja keskittymiskykyyn. Suomessa noin miljoonasta kodista puuttuvat kokonaan raitista ilmaa sisään tuovat korvausilmaventtiilit. Vaihtoehtoisesti ne ovat rikki tai tukittu umpeen. Huono sisäilma ei ole asunnon pysyvä ominaisuus. Puuttuvat venttiilit voi asentaa myös jälkikäteen edullisilla kustannuksilla.Etätyön ja -opiskelun lisääntyessä on tärkeää kiinnittää huomiota kodin ilmanvaihdon toimivuuteen. Huono sisäilma heikentää tutkitusti keskittymiskykyä, jaksamista ja oppimistehtävistä suoriutumista. Jos ilmanvaihto ei toimi riittävän tehokkaasti, hiilidioksidin määrä lähtee nopeasti kasvuun. Varsinkin, jos kotona on monta ihmistä eristyksissä. Sisäilmassa olevan hiilidioksidin määrää voi olla vaikea arvioida. Sen nousemisen kuitenkin aistii tunkkaisuutena, väsymyksenä, päänsärkynä ja hapen loppumisen tunteena. – Harvardin yliopiston vuonna 2015 suorittamassa tutkimuksessa* mitattiin sisäilman hiilidioksiditason vaikutusta siihen, miten testihenkilöt suoriutuivat älyllisistä tehtävistä. Tutkimuksen mukaan hiilidioksitasojen noustessa 1400 ppm:ään suoritustaso laski puoleen verrattuna alkuperäisiin tuloksiin, kertoo Terveysilman myyntipäällikkö Markus Mäkinen. Suurin osa hiilidioksidista tulee sisäilmaan ihmisen uloshengityksen mukana. Sisäilmastoluokituksessa hyvän sisäilman rajana pidetään alle 700 ppm:n arvoja. Huoneilma alkaa tuntua tunkkaiselta, kun määrä ylittää 800 ppm:n rajan. Hiilidioksidin määrää mittaavat mittarit alkavat hälyttää punaista, kun pitoisuus nousee yli 1200 ppm:n. Kodeissa, joista korvausilmaventtiilit puuttuvat tai joissa ne eivät toimi kunnolla, tämä ylittyy helposti. Tarkasta nyt ilmanvaihdon toimivuusYleisimpiä ilmanvaihdon ongelmia ovat puuttuvat, riittämättömät tai rikkinäiset korvausilmaventtiilit. Huonosta sisäilmasta kärsitään erityisesti kodeissa, joista korvausilmaventtiilit puuttuvat kokonaan. Terveysilman teettämän kyselytutkimuksen mukaan Suomessa on yhä yli miljoona asuntoa, joissa eletään vailla toimivaa ilmanvaihtoa. – Sisäilman laatua voi helposti parantaa huolehtimalla, että asunnosta löytyy riittävä määrä toimivia korvausilmaventtiilejä. Huonosta sisäilmasta kärsitään usein turhaan, sillä korjauskustannuksissa puhutaan usein vain sadoista euroista, Mäkinen muistuttaa. Rikkinäiset ja elinkaarensa lopussa olevat korvausilmaventtiilit tulisi uusia, jotta ilmanvaihto toimii, kuten on tarkoitettu. Jos kodin seinältä löytyvät vielä vanhat käsisäätöiset venttiilit, niiden päivittämistä uusiin kannattaa harkita. Ne vaativat asukkailta venttiilien säätämistä lämpötilan vaihtelun mukaan. – Moni kääntää venttiilit kiinni syksyllä, kun ilmat kylmenevät. Näin yritetään ehkäistä vetoa. Usein ne unohtuvat kiinni pitkäksi aikaa, jolloin asunnon ilmanvaihto ei toimi. Velco-korvausilmaventtiileissä on saatavana malleja, jotka säätyvät automaattisesti termostaatin avulla, Mäkinen toteaa. Mikäli oman kodin sisäilma mietityttää, ilmanvaihdon toimivuuden voi tarkastaa helpolla testillä: mitä kautta raitis ilma pääsee omaan makuuhuoneeseesi? Suurimmasta osasta, eli noin kahdesta miljoonasta kodista, korvausilmaventtiilien tulisi löytyä joko ulkoseinästä, puisesta tuuletusluukusta tai ikkunan karmista. Uudemmissa asunnoissa ilmanvaihto on usein järjestetty täysin koneellisesti. Silloin ilmaa johdetaan sisään katosta tai sisäseinästä löytyvän tuloilmasäleiköin kautta. – Jos korvausilmaventtiileitä ei löydy, silloin toimivaa ilmanvaihtoa ei ole. Talon rakenteiden ja tiivisteiden raoista vuotava ilma ei ole puhdasta korvausilmaa, vaan se kuljettaa sisäilmaan epäpuhtauksia, Mäkinen painottaa. Huono suodatin heikentää ilmanvaihtoaMyös venttiilien sisältä löytyvät suodattimet on tärkeää vaihtaa säännöllisesti. Otollisia ajankohtia ovat alkukevät ennen siitepölykauden alkua sekä alkusyksy siitepölykauden jälkeen. Riittävä vaihtoväli riippuu asunnon sijainnista. Suodattimet tukkeutuvat nopeammin vilkkaasti liikennöidyn tien tai paljon siitepölyä levittävien puiden lähellä. Tukkeutunut suodatin on tärkeää vaihtaa uuteen, sillä likaisena se heikentää ilmanvaihdon toimintaa ja sisäilman laatua. Suodattimen laatuun kannattaa kiinnittää huomiota, sillä niin sanottujen tarvikesuodattimien suodatusteho perustuu usein materiaalin paksuuteen. Liian paksua suodatinta käytettäessä sisään tulevan ilman määrä vähenee ja ilmanvaihdon toiminta heikkenee. Hyvän suodattimen tunnistaa pakkauksesta löytyvästä suodatinluokasta. Ne kertovat, minkä kokoisia hiukkasia suodattimet nappaavat. Esimerkiksi F7-luokan Filtrete-hienosuodatin pysäyttää lähes kaikki yli 0,4 mikrometrin kokoiset hiukkaset. Käytännössä tämä tarkoittaa, että siite- ja katupölyn lisäksi suodatin kykenee suodattamaan myös terveydelle kaikkein haitallisimpia pienhiukkasia. Mikäli kotona on puiset tuuletusluukut, niiden ikkuna-aukkoon voi kiinnittää suojaksi harsomaisen ikkunasuodattimen, joka estää ulkoilman epäpuhtauksien ja allergeenien kulkeutumisen sisään tuuletettaessa.Artikkeli on julkaistu Pohjanmaan Yritysmaailma -lehdessä 1/2020.
Haluatko oman yrityksen esille tähän?