Ilmastonmuutos runnoo väyläverkkoa

Kuva: Wikimedia Commons (CC BY-SA), kuvaaja Abc10
Kuva: Wikimedia Commons (CC BY-SA), kuvaaja Abc10
04.04.2023 | Yrityselämässä tapahtuu

Talvi koettelee vielä lähes koko maata, mutta kun kevät lähiviikkoina koittaa, voi väylien kunto jälleen yllättää. Suomi on varautunut siihen heikommin kuin voisi kuvitella. Ilmastonmuutos uhkaa lisätä väyläverkon kulumista ja vaurioita. Alan järjestöt muistuttavat, että verkko ottaa muutokset vastaan valmiiksi alikuntoisena, sillä perusväylänpidon rahoitus on pidetty säästöliekillä koko 2000-luvun. Ratkaisuksi järjestöt tarjoavat tiestön rahoitusvajeen korjaamista.

INFRAn ja Tieyhdistyksen toimitusjohtajat Paavo Syrjö ja Nina Raitanen ovat huolissaan Suomen kyvystä sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin etenkin tiestön osalta.

– Osaamista ja ennakointikykyä sinänsä löytyisi, mutta rahaa ei, Syrjö kiteyttää.

Ilmaston muuttuessa väylien elinkaari lyhenee ja korjaustarve kasvaa. Samaan aikaan Suomessa on puolitettu tieinvestoinnit 1990-luvun alun tasosta, alimitoitettu kunnossapidon rahoitus koko 2000-luvun ajan ja jätetty tiemäärärahojen inflaatiotarkistuksia tekemättä.

INFRA ja Tieyhdistys kehottavat uusia kansanedustajia panemaan pisteen Liikenne 12 -suunnitelmasta lipsumiselle.

– Liikenneministeriön mukaan perusväylänpidon rahoitustaso tulisi nostaa ensi vuonna 1,65 miljardiin ja sitä seuraavana 1,8 miljardiin euroon. Tänä vuonna rahaa on käytössä hieman yli 1,3 miljardia euroa. Määrärahat tulee myös sitoa kustannustasoa seuraavaan indeksiin, Raitanen muistuttaa.

"Ajattelimme olevamme raflaavia, mutta tilanne onkin oikeasti karmea"

Syrjö vertaa nykytilaa INFRAn elokuussa 2022 esiin nostamiin huoliin hupenevista päällystyskilometreistä.

– Silloin madonlukuja lukiessamme ajattelimme olevamme hieman raflaavia, mutta nyt se on selvää: ensi kesän päällystysohjelma on nykyrahoitustasolla oikeasti karmea. Jäämme noin 1 300 päällystyskilometriin, vaikka korjausvelan kasvun pysäyttäminen edellyttäisi 4 000 kilometrin päällystämistä vuosittain. Yhden ely-keskuksen alueella pystytään päällystämään keskimäärin selvästi alle 100 kilometriä tietä ensi kesänä.

Alhaiset lukemat sopivat huonosti yksiin sen kanssa, että nykytalville ja -keväille tunnusomainen sää lisää väylien rasitusta.

– Päällysteen kuluessa ja rapautuessa vettä pääsee halkeamista päällysteen alle. Kun rakenteisiin päässyt vesi keväällä sulaa, tien rakenne ja kantokyky heikkenevät, ja tiestöstä riippuvaiset raskaat teollisuus-, tavara- ja raaka-ainekuljetukset kiihdyttävät tien pinnan ja perustusten vaurioitumista, Raitanen kuvailee.

Suomi on lujilla − näin varaudut

Suomi on tiestökysymystensä kanssa lujilla, koska Euroopan harvaanasutulla pohjoiskolkalla tiestön rooli osana liikennejärjestelmää on hyvin korostunut.

Teollisuus, tuotanto ja vähäinen asutus on Suomessa hajautunutta. 70 prosentilla maan pinta-alasta maantiet ovat ainut käytettävissä oleva liikkumisen alusta. Vientitulot tulevat paljolti tuotteista, joiden kuljetusketjusta tiet muodostavat ison osan. Energiantuotannon rakentaminen, huolto ja raaka-ainekuljetukset tarvitsevat teitä, samoin huoltovarmuus ja matkailu.

Tavallinen tienkäyttäjä selviää tien päällä varaamalla matkoihinsa riittävästi aikaa. Nopeusrajoitusten noudattamiseen ja turvaväleihin kannattaa panostaa. Ennen pitkälle taipaleelle lähtöä on hyvä varmistaa, että autossa on toimintakuntoinen vararengas tai vähintäänkin paikkausvaahtoa rengasrikon varalta.


Yksi mittari teiden voinnille on kelirikon vaikeusaste

Kelirikosta on ennakoitu Suomessa tänä vuonna keskimääräistä lukuun ottamatta pohjoisinta Lappia, jossa siitä ennakoidaan vaikeaa. Esimerkiksi Kaakkois-Suomessa on jo ilmennyt, että kelirikosta on tulossa keskivertoa vaikeampi.

Kelirikolla tarkoitetaan väylän kantavuuden ja kulkukelpoisuuden tilapäistä heikkenemistä roudan sulamisen tai runsaiden sateiden takia. Ilmastonmuutoksen ennakoidaan pahentavan kelirikkokausia.

Kelirikon vuoksi tiestölle asetetaan nopeus- ja painorajoituksia, jotka vaikeuttavat raskaita kuljetuksia. Runkokelirikon vaikeus on vaihdellut viime vuosina paljon. Väyläviraston mukaan rajoituksia on yleensä asetettu sorateillä 700–2700 kilometrille vuosittain, mutta esimerkiksi vuonna 2018 rajoituksia oli peräti 4600 kilometrillä. Viime vuosina rajoituksia on ollut keskimäärin yli 2000 kilometrillä vuosittain.

Haluatko oman yrityksen esille tähän?

Ota yhteyttä

Muita uutisia