Jyväskylän Laajavuori on uudistumassa näyttävästi alueella toimivien yritysten ja kaupungin yhteistyöllä sekä merkittävin jopa noin 30 miljoonan euron investoinnein. Laajavuoren monipuolinen palvelutarjonta on puolestaan laitettu ensimmäistä kertaa esille alueen toimijoiden yhteiselle laajavuori.fi-sivustolle.

Laajavuori on palvellut laskettelukeskuksena kaupunkilaisia ja matkailijoita jo kuuden vuosikymmenen ajan, mutta sen kävijämäärät ovat edelleen huomattavasti pienemmät kuin vastaavissa vapaa-ajan keskuksissa esimerkiksi Lapissa.

Laajavuoren alueen vahvuus on monipuolisuudessa: talvisin se toimii laskettelijoiden ja hiihtäjien suosikkikohteena, ja kesällä rauhoittavat ulkoilureitit ja seikkailupuisto houkuttelevat aktiivimatkailijoita. Tällä hetkellä alueella voi harrastaa lajeja ympäri vuoden aina alamäkipyöräilystä lumikenkäilyyn ja frisbeegolfista monipuoliseen sisäliikuntaan, laadukkaita kylpylöitä unohtamatta.

Jyväskylän kaupunki on budjetoinut alueen kehitystyöhön yli 5 miljoonaa euroa, joka kattaa muun muassa infrastruktuurin eli teiden, opasteiden ja valaistuksen kehittämisen ja alueen selkeyttämisen sekä elävöittämisen ympäristöä kunnioittavasti. Kaavoituksessa mahdollisia tulevaisuuden kehittämistoimia ovat muun muassa Laajavuoren huipulle johtava uusi Hyppyritien tielinjaus, uudet liikuntareitit ja laskettelurinne hisseineen.

Saumatonta yhteistyötä alueen kehittämiseksi

Hotellijohtaja Janne Pälvimäki kuvaa Laajavuoren ainutlaatuisiksi ominaisuuksiksi keskeistä sijaintia ja helppoa saavutettavuutta lähialueilta ja muualta Suomesta.

– Sijainti yhtä aikaa lähellä luontoa ja urbaaneja mahdollisuuksia on poikkeuksellinen yhdistelmä. Scandic Laajavuori on tunnettu kylpylähotelli, joka tarjoaa lisäksi monipuoliset ravintola-, kokous- ja tapahtumapalvelut niin vapaa-ajan kuin työ- ja kokousmatkailijoille. Meille on tärkeää myös paikallisuus ja lähimatkailu, sillä onhan Laajavuori kuin jyväskyläläisten olohuone, Pälvimäki sanoo.

– Tämä alue on hyödyntämätön helmi. Olen usein miettinyt, että miksihän tätä ei ole aiemmin hoksattu, pohtii Havu Resortin toimitusjohtaja Jorma Hyökyvaara. Hänen suunnitelmanansa on rakennuttaa alueelle suomalaisesta havupuusta noin 150 vuodepaikan lomakeidas, jossa on myös kookas kokoustila.

Laajis taas on monipuolinen ja ympärivuotinen ulkoilma-aktiviteettien lähikeskus koko perheelle Laajavuoressa.

– Hienoa, että saadaan hartioita levennettyä ja mukaan tulee uusia toimijoita ja kaupungillakin on selkeä intressi kehittää Laajavuoren aluetta, sanoo Laajiksen toimitusjohtaja Lasse Niivuori.

Myös Liikunta- ja hyvinvointikeskus Buugin yrittäjä Mikko Ahonen korostaa, että hekin ovat aktiivisesti mukana kehittämässä aluetta, sillä etäisyyttä on Laajavuoresta pururataa pitkin vain puolitoista kilometriä ja keskuksella on jo luontaisesti paljon yhteistä alueen toimijoiden kanssa.

Investointien arvo jopa noin 30 miljoonaa euroa

– Laajavuori on ainutlaatuinen kohde Suomessa. Matkailijoilla on käytettävissään Laajavuoren luontokeskeisten palveluiden rinnalla koko kaupungin palvelutarjonta. Luontomatkailu on kansainvälisesti vahvassa kasvussa ja monille asiakkaille myös kaupungin välitön läheisyys on merkittävä lisäarvo, kuvaa bisnesmuotoilutoimisto Branden toimitusjohtaja ja ”kehittäjäkumppani” Jari Palonen.

Palonen laskee Laajavuoren alueelle kaavailtujen investointien arvoksi yhteensä jopa noin 30 miljoonaa euroa. Osa investoinneista on jo varmoja ja osa vaatii vielä vahvistuksia, mutta suunta ja suuruusluokka ovat oikeita.

Kehityshanketta koordinoivan Jyväskylän kaupungin liikuntasuunnittelija Petter Kukkonen korostaa toimijoiden sitoutuneisuuden ja yhteisen tahtotilan merkitystä.

Hänen mukaansa yhteistyö eri toimijoiden välillä on lähtenyt aktiivisesti käyntiin siten, että tavoitteena on luoda mahdollisimman toimiva kokonaisuus, joka houkuttelee niin kaupunkilaisia kuin matkailijoita ympäri vuoden.

Kukkosen mielestä isojen kehityslinjojen toteutukseen tarvitaan yhteistä panosta paitsi yritysten myös kaupungin toimesta, sillä suurimpia pullonkauloja voidaan ratkoa pitkällä tähtäimellä vain tiiviillä yhteistyöllä. Tavoitteena on viimeistellä kehitystyön suunnitteluvaihe vuoteen 2027 mennessä. Alueen kehitystyön valmistumisen tavoite häämöttää viiden vuoden päässä vuodessa 2030.

Lähde ja lisätietoja: laajavuori.fi