Monipuolisesti yrityksiä heidän kehittämistarpeissaan auttavan HJP Kehitys Oy:n tarina ulottuu 80-luvulle, kun yrityksen perustaja ja nykyinen hallituksen puheenjohtaja Heikki Passiniemi aloitti rahoituksen hakuun liittyvät aktiviteetit Ylä-Savon alueella. Tuolloin hän toimi Ylä-Savon aikuiskoulutuskeskuksen palveluksessa, työskennellen normaalin opetustehtävän ohessa paikallisten yritysten kehittämiseen liittyvien rahoitushakemusten parissa. Suomen liittyessä Euroopan Unioniin mukaan tulivat EU-liitännäiset rahoitukset, joiden hakeminen oli luonnollinen jatkumo hänen aikaisemmalle työlleen. Rahoitusten hakemiseen aktivoinnin lisäksi hän toimi tiiviissä yhteistyössä yritysten kanssa, hakien apua ja asiantuntijuutta näiden kehittämiseen liittyen.

2000-luvun alussa Heikki Passiniemi siirtyi Ylä-Savon aikuiskoulutuskeskukselta Ylä-Savon Kehitysyhtiöön, jolloin toimenkuvaan kuuluivat mm. Rautainen Savo -palveluiden projektipäällikön tehtävät. Toimensa puitteissa hän oli aktivoimassa pääosin Ylä- ja Pohjois-Savon alueen yrityksiä kehittämistyöhön ja hakemassa näihin julkisia rahoituksia. Hän oli miettimässä kehittämistoimenpiteitä aktiivisella ja positiivisella otteella. Tuohon aikaan hänen tekemänsä yritysyhteistyö tiivistyi todella paljon. Ylä-Savon Kehityksen kautta saatu tuki alueen yritysten toiminnan kehittämiseen koettiin hyväksi ja merkitykselliseksi.

Vuonna 2013 kun Heikki Passiniemi oli jättäytymässä eläkkeelle, muutama yritys oli asiasta eri mieltä, sillä tekemistä olisi vielä paljon ja Passiniemen osaamiselle olisi edelleen käyttöä. Häntä rohkaistiin perustamaan oma yritys näiden käynnissä olevien hankkeiden loppuun saattamiseksi. Heikki Passiniemi päätti aloittaa pehmeän laskeutumisen kohti eläkepäiviä perustamalla oman yrityksen ja hoitamalla keskeneräiset projektit pois alta.

Passiniemi junior astuu mukaan yrityksen toimintaan

– Oma taustani on valmistavan teollisuuden puolella. Olin kahdeksan vuotta Normet Oy:llä töissä, ensin koneasentajana, ja myöhemmin ammattikorkeakouluopintojen myötä myös tuotannon kehityshommissa, Jaakko Passiniemi kertoo.

Yrityksen perustamisen jälkeen Heikki Passiniemi kertoi pariin otteeseen Jaakolle, että tällä alalla työn sarkaa riittäisi tulevaisuudessa.

– Aluksi nuo ehdotukset eivät minua juurikaan kiinnostaneet, mutta mitä pidemmälle ammattikorkeakouluopintojani kävin ja aloin tutustua yritysten toiminnan kehittämiseen, sitä mielenkiintoisemmalta ja palkitsevammalta se alkoi tuntua.

Kun Jaakko Passiniemi valmistui vuonna 2016 Savonia-ammattikorkeakoulusta, hän totesi että nyt on aika katsoa seuraavaa tasoa elämässä. Hän irtisanoutui Normetilta ja ajeli samana iltana vanhempiensa luokse pyörällä. Saunanlauteilla Passiniemi junior kysäisi isältään, että vieläkö tarjous olisi voimassa. Ja olihan se.

– Keskustelun seurauksena tulin töihin HJP Kehitys Oy:hyn, osittain jatkamaan vanhemman Passiniemen työnsarkaa, eli rahoitushakemusten tekemistä, niiden johtamisen kehittämisetä sekä yritysten aktivoimista siihen maailmaan. Oman taustani kautta tein alkuvaiheessa myös operatiivisia toiminnankehittämistöitä, toimien projektipäällikkönä eri yrityksissä.

Kohti uusia palveluavauksia

Vuonna 2017 HJP Kehitykseen palkattiin ensimmäinen työntekijä, jonka seurauksena toimintaa alettiin pikkuhiljaa laajentamaan. Tällä hetkellä yrityksen palkkalistoilla on seitsemän työntekijää.

– Teemme edelleenkin rahoitushakemuksia ja rahoitushakemuksiin liittyvää aktivoimista, mutta vuosien varrella olemme pikkuhiljaa kasvaneet ja olemme tehneet mm. omistajuusjärjestelyitä. Vuonna 2023 yrityksen osaomistajiksi tulivat Tatu Kärkkäinen ja Joni Raassina, joilla molemmilla on erittäin vahva toimintaamme istuva osaamispääoma sekä tausta. Totesimme uusien osakkaiden kanssa, että meillä on sen verran yhtenevät maailmakuvat ja tahtotilat, että näimme tämän kaltaisen osakasjärjestelyn hyödyttävän yrityksen toiminnan eteenpäin viemistä sekä laajentumista, Jaakko Passiniemi toteaa.

Tällä hetkellä HJP Kehitys tarjoaa rahoitushakemusten ja aktivoinnin lisäksi myös toiminnanohjausjärjestelmien kehittämisen asiantuntijapalvelua, joka on yhtenä isona osiona palvelutarjonnassa. Näiden lisäksi HJP Kehitys tarjoaa yritysten operatiivisen sekä strategisen toiminnan kehittämistä hyvin monipuolisesti.

– Olemme mukana yritysten strategisten ja operatiivisten mallien kehittämisessä, ainakin kirkastamassa sen merkitystä arjen toiminnassa. Yhtenä toiminnan osa-alueena teemme jonkin verran myös aluekehittämiseen liittyviä toimia, joita olemme aktivoimassa.

Passiniemi junior toteaa, että yritys on ollut masinoimassa ja hallinnoimassa useita yhteishankkeita eteenpäin ja aktiivista yhteistyötä tehdään mm. Ylä-Savon kuntien sekä eri tutkimuslaitosten kanssa.

– Päätoimialaamme on ollut valmistava ja teknologiateollisuus, missä olemme todella vahvoja, mutta meillä on jonkin verran asiakkaita myös palvelu- ja matkailupuolelta.

Globaalit shokkitilat ovat toimineet herättäjinä

Passiniemen mukaan tämän päivän kehitystarpeissa ovat tapetilla isojen globaaleiden ajureiden lisäksi, resilienssin kasvattaminen globaaleihin tapahtumiin viitaten, kuten vihreä siirtymä sekä ihan normaalit yritysten tuotannon ja tietohallinnon tehostamiset, joissa digitalisaatio näyttelee koko ajan merkittävämpää roolia.

– Oman työn kautta olen huomannut, että yritykset tunnistaneet nämä ajurit ja ovat ymmärtäneet, että jos halutaan pysyä mukana ja halutaan pystyä reagoimaan jatkossa isoihin ennakoimattomiin muutoksiin, on omaa toimintaa kyettävä viemään eteenpäin ja kehittämään jokaisella organisaation tasolla. Tietyt kehittämistarpeet ovat toki sisäsyntyisiä, mutta globaalit shokit ovat aika merkittäviä syötteen antajia yrityksen toiminnan kehittämiseen.

Yritysten edustajien kanssa keskusteltaessa, vain hyvin harvassa tilanteessa ei puhuta Passiniemen mukaan digitalisaatiosta, joka on tälläkin hetkellä tärkeä ja sen merkitys tulee jatkossa entisestään korostumaan. Monesti puhutaan ihan perustoimintojen digitalisoinnista, jossa yritykset ovat jo tehneetkin hyvää työtä.

– 2010-luku oli yrityksille hyvää kasvun aikaa, isojen veturiyritysten vanavedessä, jolloin resurssit olivat kiinni kasvun hallinnassa, vaikka kehittämistyötäkin toki taustalla tehtiin. Suurempien uudistusten tekeminen jää näissä tilanteissa helposti kasvunhallinnan varjoon hetkellisesti. Se näkyy niin, että yritysten perusprosesseissa, toiminnanohjauksessa ja järjestelmien välisen tiedonsiirron digitalisoinnissa on aika paljon kehittämistarpeita.

Kehitystoiminta ei ole rakettitiedettä

Yrityksen avainhenkilöstön, johdon ja omistajaportaan tulee olla vahvasti sitoutuneita kehityshankkeen läpivientiin. Onnistunut kehityshanke vaatii johdon vahvaa tahtotilaa ja sitoutumista sekä riittäviä resursseja ja itsekuria viedä hanke maaliin.

– Kehittämishankkeissa pitää ymmärtää iso kuva, että tiedetään minne ollaan menossa ja mitä sen saavuttaminen vaatii. Jos isoa kuvaa ei ole katsottu, silloin joudutaan helposti tilanteeseen, että tehdään poukkoilevia päätöksiä, Passiniemi toteaa.

Asioiden pitää olla niin hyvin kuvattuna strategiassa, että jos aletaan epäröimään, voidaan turvautua strategian mukaisiin toimenpidesuunnitelmiin. Tällaisessa tilanteessa strategian voidaan todeta olevan riittävän hyvällä tasolla. Kehittämistoiminnan pitää istua yrityksen strategiseen linjaukseen.

– Kun ymmärretään, mihin ollaan menossa ja mitä se meiltä vaatii toimenpiteinä, on lähdettävä pilkkomaan isoa kokonaisuutta osiin. Isojen kehitysprojektien vaiheistaminen on keskeistä niiden onnistumisen näkökulmasta. Hyvin suunniteltu projekti vaatii ainoastaan itsekuria, asioista kiinni pitämistä sekä sen varmistamista, että kun lähdetään johonkin kehittämissuuntaan menemään, se viedään loppuun saakka.

Jaakko Passiniemi toteaa, että kehittämistyö on todella mukavaa, vaikka se haastaakin yrityksiä.

– Kehittämistyöhön liittyy aina uuden tekemistä, kehittämistä ja sisäänajamista. Siihen voi liittyä myös muutosvastarintaa ja sen hallintaa. Kehittämistoiminnassa on paljon hallittavia suureita. Olipa se minkälaista tahansa kehittämistoimintaa, ei kehittäminen rakettitiedettä kuitenkaan ole. Usein näkyviä tuloksia saavutetaan kohtalaisen nopeastikin.

www.hjp.fi
[email protected]
+358 (0)50 371 8819