Suomessa asuinrakennusten arvioitu korjaustarve on vuosittain miljardeja euroja ja kasvaa entisestään korjausrakentamisen määrän vähennyttyä viime vuosina.

– Kodit koskettavat jokaista meistä. Kansallisvarallisuuden arvosta on sulanut 2020-luvulla kymmeniä miljardeja euroja. Osa selittyy alueiden eriytymisellä ja heikoilla markkinoilla, mutta kasautunut korjaustarve on kolikon toinen puoli. Ajan saatossa tekemättömät remontit vaikuttavat omaisuuden arvon lisäksi asumisterveyteen ja -turvallisuuteen. Kotien vuotuinen korjaustarve on yhdeksän miljardin euron luokkaa, joten tekemistä riittää, painottaa Kiinteistöliiton yhteiskuntasuhdepäällikkö Janne Salakka tiedotteessa.

Keinoihin kotien korjaamiseksi lukeutuvat asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakaus ja asuintalovaraus. Ensimmäinen madaltaa pankin kynnystä myöntää lainaa korjauksiin, jälkimmäinen helpottaa taloyhtiöiden omatoimista taloudellista varautumista remontteihin.

Rakennusten vaatimustaso kasvaa

Samaan aikaan kun korjaustarve on kasaantunut, vaatimustaso rakennuksille kasvaa. Energiatehokkuus ja sähköautojen latauspisteet, energian kysyntäjousto ja monimutkaistuvat järjestelmät, sääolosuhteisiin liittyvät riskit ja väestösuojien käyttöönottovalmiuden ylläpitäminen nostavat rimaa suunnitelmalliselle kiinteistönpidolle ja asunto-osakeyhtiöiden toiminnalle.

– Ilmastonmuutos tuo mukanaan kosteat talvet ja korventavat helteet. Rakennusten pitää sietää kosteutta ja kuumuutta jatkossa entistä tehokkaammin. Ei riitä, että korjaamme samalle tasolle kuin aiemmin, vaan rakennusten tulee olla yhä parempia. Taloyhtiöissä nähdään korjaaminen tärkeänä, mutta epävarmoina aikoina sielläkin kaivattaisiin pientä rohkaisua. Asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakauksen valuvikojen korjaaminen ja asuintalovarauksen tason päivittäminen helpottaisivat lainansaantia ja omatoimista taloudellista varautumista. Kasvava korjausrakentaminen taas tietäisi lisää työtä ja verotuloja, arvioi Salakka.

Huomiota esteettömyyteen ja saavutettavuuteen

Suomen väestö ikääntyy vauhdilla, mikä tulee huomioida myös asuinrakennuskannassa. Yhdeksän kymmenestä yli 75-vuotiaasta asuu kotona, mutta vain neljäsosa asuinrakennuksista on esteettömiä. Samaan aikaan esim. muistisairauksista on tullut uusi kansantauti: Suomessa on diagnosoitu jo yli 150 000 muistisairautta ja määrän arvioidaan jopa kaksinkertaistuvan 2050-luvulle tultaessa.

– Väestön ikääntyminen ja muistisairauksien yleistyminen tarkoittaa, että tarve esteettömyyttä ja saavutettavuutta parantaville korjauksille kasvaa. Niitä on järkevää avustaa myös jatkossa. Jos kysymme, missä hoivaa tarvitsevat ikäihmiset asuvat nyt ja tulevaisuudessa, vastaus on: omassa kodissaan. Tässä ollaan inhimillisen hyvinvoinnin ja turvallisuuden ytimessä, Salakka muistuttaa.

Teksti- ja kuvalähde Kiinteistöliitto