Kansainvälisyys on jo enemmistöllä suomalaisista työpaikoista arkipäivää, vaikka lisävauhtia kansainväliseen rekrytointiin ei viime vuosina ole tullut.

Niillä yrityksillä, jotka ovat rekrytoineet kansainvälistä työvoimaa, on Kauppakamarin kyselyn mukaan pääsääntöisesti myönteisiä kokemuksia. Erittäin myönteisiä tai myönteisiä kokemuksia on 73 prosentilla. Vain viisi prosenttia kuvaili kokemusta kielteisenä.

– Tässä on tapahtunut selvä muutos edelliseen vuoteen, jolloin positiivinen kokemus oli 59 prosentilla yrityksistä ja huomattavasti useammalla neutraali. Vuonna 2023 kielteinen kokemus oli kahdeksalla prosentilla. Tämän perusteella toivoisikin, että kynnystä ensimmäisen kansainvälisen osaajan palkkaamiseen saataisiin yrityksissä edelleen madallettua, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen.

Palkkatukea pitäisi voida käyttää suomen kielen opiskeluun

Kyselyn mukaan tarve osata suomen kieltä on suurin syy olla rekrytoimatta tai vuokraamatta kansainvälisiä osaajia.

Kansainvälinen rekrytointi ja jo maassa olevien ulkomaalaisten osaamisen hyödyntäminen työmarkkinoilla on koko yhteiskuntamme etu. Siksi suomen kielen oppimisen tai kotoutumisen tukemista ei pitäisi jättää niin vahvasti yksittäisten työnantajien harteille. Esimerkiksi palkkatukea tulisi voida käyttää suomen kielen opiskeluun työajalla ja työn kautta

Keskuskauppakamarin mukaan kotoutumisessa tulisi panostaa enemmän työn ohessa tapahtuvaan kotoutumiseen kurssien sijasta. Tällöin esimerkiksi kielen ja ammattisanaston oppiminen tapahtuisi luonnollisessa ympäristössä.

Osaavasta työvoimasta edelleen pulaa

Suhdannetilanteesta huolimatta 45 prosenttia yrityksistä arvioi, että heillä on pulaa osaavasta työvoimasta.
Yrityksillä on myös vahva huoli siitä, miten maahanmuuton hyvä taso saadaan pidettyä tulevina vuosina, kun osaajapula syvenee.

Lähde Keskuskauppakamari