Pirkanmaa on koko valtakunnan tie- ja rataliikenteen solmukohta. Rahoitusta kohdennettaessa liikenteen määriä ja kasvunäkymiä on painotettava nykyistä enemmän. Erityisesti Tampere–Kangasala–Orivesi-yhteysväli (Vt 9) on turvallisuudeltaan puutteellinen ja suorastaan vaarallinen. Maakunnan merkittävin huolenaihe onkin saatava kuntoon.

– Jo pitkään aluepoliittiset seikat ovat ajaneet asiantuntijanäkemysten ja tietopohjaisen päätöksenteon edelle liikennerahoitusta jaettaessa. Se on erityisen haitallista Pirkanmaalle, koska Suomen nykyisen tie- ja rataverkon ruuhkaisimmat osuudet ovat juuri Pirkanmaalla, sanoo Pirkanmaan maakuntahallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Sofia Vikman.

Valtatie 9 on oleellinen osa valtakunnallista liikennejärjestelmää, ja sillä on keskeinen rooli niin pitkän matkan henkilöliikenteelle ja joukkoliikenteelle kuin teollisuuden kuljetuksille ja elinkeinoelämällekin. Valtatie 9 Tampereelta Oriveden suuntaan on koko maan ruuhkaisin kaksikaistatie. Toisella sijalla perässä seuraa valtatie 12 Tampereelta Kangasalan suuntaan. Näiden molempien liikennemäärä ylittää paikoin 20 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.

– Vt 9 on turvallisuudeltaan puutteellinen, suorastaan vaarallinen. Tampere–Kangasala–Orivesi-yhteysväli on ysitien ruuhkainen pullonkaula. Liikenneturvallisuuden kannalta tilanne on kriittinen, ja kolarit eivät ole harvinaisia. Yhteysvälillä on valtakunnallisesti eniten turvallisuuspuutteita, eikä väli edes täytä pääteille asetettuja vaatimuksia. Tieosuudella liikenteen kasvuennuste on kova, ja raskaan liikenteen osuus poikkeuksellisen suuri. Valtatie 9 on viimein laitettava kuntoon, Vikman vaatii.

Katse liikennemääriin eli aitoon tarpeeseen

Pirkanmaan tie- ja rataverkko on koko maan tasolla alikehitetyin, kun katsotaan liikennemääriä ja kasvuennusteita. Vikmanin mukaan 2000-luvun ajan liikennerahoitusta on liian usein ohjattu aluepoliittisin perustein sen sijaan, että katsottaisiin aitoa tarvetta eli liikennemääriä ja kasvuennusteita.

– Päärata on Suomen kiistaton valtasuoni. Erityisesti Helsinki–Tampere-välillä radan kunnostamisen tärkeys korostuu. Pääradan Helsinki–Tampere-osuuden kapasiteetti on jo nyt lopussa. Kehittämistarvetta on Tampereelta pohjoiseenkin: Tampere–Seinäjoki-väli on matkustajamääriltään maan liikennöidyin yksiraiteinen rataosuus, muistuttaa Vikman.

Kehittämistarvetta on lentoliikenteenkin saavuttavuudessa. Tampere–Pirkkalan lentokenttä on lentojen kokonaismäärässä maan toiseksi vilkkaimmin operoitu, ja sillä on vahva kansallinen merkitys myös sotilaskenttänä ja Helsinki–Vantaan varakenttänä.

– Kentän ja sen toiminnan kehittämiseen on investoitava jatkossakin. Seudun elinkeinoelämän ja kilpailukyvyn kannalta nopeat yhteydet Euroopan kentille ovat elintärkeät, sanoo Vikman.

Maakuntahallitus antoi lausunnon liikenne- ja viestintäministeriölle luonnoksesta valtakunnalliseksi liikennejärjestelmäsuunnitelmaksi vuosille 2026–2037 sekä viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (200/2005) mukaisesta ympäristöselostuksesta (SOVA-laki).