Loviisan satama on ollut perinteisesti vientisatama, mutta kestävämmät energiaratkaisut ovat muokanneet sataman toimintaa tuontivoittoiseksi. Nykyisellään sataman kautta kulkee enenevissä määrin uusia polttoaineita, joita käytetään mm. kivihiilen korvaamisessa. Satamasta laivataan myös erilaisia projektikuljetuksia, kuten Loviisan Asuntomessuilla nähtävä kelluva talo.

– Olemme olleet perinteinen vientisatama, joka on toiminut Loviisan Valkossa vuodesta 1903 lähtien. Viime vuonna tilanne kuitenkin muuttui Venäjän aloittaman sodan seurauksena, kun tavaravirrat hakivat uusia reittejä ja samaan aikaan fossiilisia polttoaineita alettiin korvamaan kestävämmillä ratkaisuilla. Viime vuonna Loviisan satama oli jo valtavoittoisesti tuontisatama. Muutos oli aika suuri, kun mietitään sataman pitkää historiaa erityisesti sahatavaran vientisatamana, sataman toimitusjohtaja Tiina Vepsäläinen toteaa.

Energia- ja kierrätysjakeita sekä teollisuuden tarpeita

Loviisan sataman kautta tuotaviin kestävämpiin energiatuotteisiin lukeutuvat mm. pelletit, erilaiset energiapuut sekä -paalit. Sataman kautta kulkee myös monipuolisesti erilaisia rakennusteollisuuden tuotteita, kuten sementtiä, teräs- ja metallituotteita sekä infrapuolella käytettävää tiesuolaa ja muita teollisuuden raaka-aineita.

– Suomen Viljavalla on satamassa suuret viljasiilot ja tasovarastot, joiden kautta viljaa laivataan maailmalle. Loviisan satama on siis myös monen eri tuoteryhmän osalta osana huoltovarmuusketjua, Vepsäläinen toteaa.

– Satamamme kautta kulkee myös paljon erilaisia kiertotalouden artikkeleita. Näihin artikkeleihin lukeutuvat Vepsäläisen mukaan mm. rakennusteollisuuden purkukohteista tulevat materiaalit, kuten romumetallit, joita kulkee Loviisan kautta uusiomateriaaleiksi.

– Kiertotaloustuotteet ovat selkeästi nousseet tämän viimeisen viiden vuoden aikana suurempaan rooliin. Uskon että juuri niihin liittyviä jakeita tullaan näkemään entistä monipuolisemmin ja isompia määriä.

Rohkeita investointeja asiakkaiden kasvaneisiin tarpeisiin

Loviisan satama on tehnyt Vepsäläisen mukaan rohkeitakin investointeja kokoluokkaansa nähden. Satama on laajentanut sementin tuontiterminaalia uudella siilolla asiakkaan kasvaneeseen tarpeeseen ja rakennuttanut uusia varastokenttiä kiertotalous- ja energiatuotteille. Näiden lisäksi on tehty myös varastomuutoksia. Eniten kasvupotentiaalia on erilaisilla energiajakeilla.

– Varastointikapasiteettiin on panostettu, jotta pystymme vastaamaan kasvaneeseen tarpeeseen esim. pelletin ja muun irtotavaran varastoinnissa. Kun kivihiiltä korvataan muilla energiajakeilla, niiden energiapitoisuus on huomattavasti pienempi, jolloin volyymimäärät luonnollisesti kasvavat.

Loviisan satama tarjoaa yrityksille satamainfran sekä laivaliikennepalvelut, jonka lisäksi satamassa toimii useampia satamapalveluita tarjoavia yrityksiä, joista jokaisella on oma roolinsa palveluiden tuottamisessa. Satamassa toimii mm. LFS (Lovisa Forwarding & Stevedoring), BB Logistics, Suomen Viljava, Cargo Connexion sekä SCHWENK Suomi.

Ketteriä satamapalveluita koko Etelä-Suomen alueelle

Loviisan satama on eri teollisuuden aloja ja infratoimintoja palveleva kumppani, jonka asiakaskuntaan kuuluu kiertotalous- ja energiasektorin lisäksi mm. rakennusteollisuuden, mekaanisen metsäteollisuuden toimijoita. Irtolasteihin keskittyneessä satamassa vierailevien laivojen kokoluokka vaihtelee pientonnistoista aina valtamerialuksiin. Laivaliikenne on pääasiassa Euroopan alueelta, mutta laivoja tulee välillä kauempaakin, sillä markkinat ovat laajat.

– Viime vuonna satamamme kautta kulki hieman alle 700 000 tonnia rahtia. Tänä vuonna on havaittavissa selkeää kasvua ja tulemme uskoakseni pääsemään noin 750 000–800 000 tonnin rahtimääriin.

Vepsäläinen mainitsee, että perinteisen ulkomaille kohdistuvan tuonti- ja vientitoiminnan lisäksi Loviisan sataman kautta kulkee kotimaan satamien välistä rannikkoliikennettä.

– Kyseessä on erittäin kustannustehokas kuljetusmuoto vähänkin suurempien tavaramäärien osalta. Jos Loviisaan tulee isompi lastierä, sitä voidaan siirtolaivata tästä eteenpäin pienemmillä aluksilla.

Loviisan satama sijaitsee moottoritien E18 välittömässä läheisyydessä ja etäisyys koko Etelä-Suomen alueelle on aika ideaalinen – Helsingin seudulta Itä-Suomeen, Lahden seudulle ja aina Jyväskylän talousalueelle saakka. Satamaan on myös rautatieyhteys, joka luo lisää kuljetusmahdollisuuksia.

Vepsäläinen muistuttaa, että Loviisan satama on pieni ja ketterä kumppani, joka pystyy skaalaamaan palveluitaan asiakaskohtaisesti ja löytämään kuhunkin tarpeeseen parhaan mahdollisen ratkaisun.

Loviisan sataman omistavat Loviisan kaupunki (40 %) ja Helsingin Satama Oy (60 %). Omistusjärjestelyn myötä Loviisan satama on saanut lisää toiminnan kehittämiseen käytettäviä resursseja, Helsingin Satama taas on puolestaan saanut mahdollisuuden täydentää omaa matkustaja- ja suuryksikköliikenteen palveluvalikoimaansa. Järjestely on vahvistanut Loviisan sataman asemaa ja mahdollistaa entistä paremmin asiakkaiden monipuolisiin kuljetustarpeisiin vastaamisen.

Satama sijaitsi alun perin Loviisan asuntomessualueen vastarannalla

Loviisan satama on 1700-luvulla sijainnut Loviisan asuntomessualuetta vastapäisellä Laivasillalla, mutta vuonna 1903 se siirrettiin Valkon sijaintiin, koska sinne pääsi luonnollisesti syvemmille vesille, mahdollistaen suuremmat laivakoot.

– Liityntäpintaa Asuntomessuihin tulee myös sitä kautta, että Loviisan sataman alueella sijaitsee Suomenlahden Telakka Oy, mistä Loviisan Asuntomessujen kelluva talo tullaan uittamaan asuntomessualueelle.

www.portofloviisa.fi

Loviisan satama sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien päässä:

• 7 minuuttia moottoritieltä E18.
• Vain rahtiliikenteelle varattu junaraide suoraan Lahdesta pääradan varrelta.
• Lyhyt ja syvä meriväylä, syväys 9,5 m, mahdollistaa alusliikenteen aina valtamerilaivoihin saakka.