Energiakriisin takia Suomessa varaudutaan poikkeukselliseen talvikauteen. EK:n yritysturvallisuudesta ja energia-asioista vastaavat asiantuntijat Markku Rajamäki ja Kati Ruohomäki vastaavat yritysten kysymyksiin.

1) Mikä ihmeen sähköpula? Miten se eroaa säännöstelystä?

Sähköpulalla tarkoitetaan lyhytaikaista tilannetta, jossa sähkön kulutus ylittää sähkön kotimaisen tuotannon ja tuontienergian määrän.

Kyseessä olisi 1 - 2 tunnin pituinen katkos, joka todennäköisimmin ajoittuisi kulutushuippuihin eli aamuun klo 8 - 9 tai alkuiltaan klo 17 - 18.

Sähköpulaa hoidettaisiin siten, että sähköverkkoyhtiöt rajoittaisivat sähkön saatavuutta lyhytaikaisesti.

On huomattava, että sähköpula on eri asia kuin sähkön säännöstely. Säännöstely voi realisoitua vain erityisissä poikkeusoloissa ja sitä hoidettaisiin valmiuslain poikkeusvaltuuksin.

2) Kuinka todennäköinen sähköpula on?

Sähköpulaa on Suomessa koettu vain harvoin. Päällä oleva energiakriisi kuitenkin lisää sähköpulan mahdollisuutta jossain määrin – siihenkin vaihtoehtoon on yritysten varauduttava.

Sähköpula voi tulla eteen, jos ensi talvena esiintyy pitkiä pakkaskausia, yllättäviä sähköntuotannon vikatilanteita tai ongelmia tuontiyhteyksissä. Lisähaastetta voi aiheutua siitä, jos sääolosuhteet ovat samanaikaisesti epäedulliset tuulivoiman hyödyntämiselle.

3) Miten sähköpula etenisi ja näkyisi käytännössä?

Kantaverkosta vastaava Fingrid pystyy ennakoimaan sähköpulan riskin noin puolen vuorokauden varoajalla. Sähköpulan uhan vahvistuessa se pyytää kysyntäjoustoon sitoutuneita suuria sähkön käyttäjiä laskemaan kulutusta. Jollei tämäkään riitä, käynnistää Fingrid ensin omaa nopeaa häiriöreserviänsä sekä tarvittaessa ottaa käyttöön varavoimaloita eli ns. tehoreserviä.

Näissä oloissa sähkön hinta nousisi entisestään, mikä puolestaan hillitsisi kulutusta ja monet sähkönkäyttäjät pyrkisivät omaehtoisesti vähentämään sähkönkäyttöä.

Mikäli nämäkään toimet eivät riittäisi, sähkönsiirtoa jouduttaisiin katkaisemaan alueellisesti.

Tavoitteena rajata katkojen ulkopuolelle sähkön tuotantoyksiköiden ohella mm. sairaalat ja yhteiskunnan kriittiset käyttäjät. Katkot osuisivat kuitenkin väistämättä myös kriittisiin yrityskohteisiin.

Kaikkiin vaiheisiin liittyisi tehostettua viestintää mm. työ- ja elinkeinoministeriön ja Fingridin toimesta.

4) Miten yritys voi varautua sähköpulaan?

Yrityksen tulisi olla selvillä siitä, miten toimia sähköpulatilanteessa. Kuinka esimerkiksi varmistetaan sähkön saanti kriittisille järjestelmille, tuotannolle ja palveluille? Otetaanko käyttöön varavoimakoneita tai miten prosessien alasajo tehdään hallitusti ja turvallisesti? Toiminnan pysäyttäminen ja uudelleen käynnistäminen saattaa myös aiheuttaa ylimääräistä hävikkiä, jonka jatkokäsittely on mietittävä ennakkoon.

Laitteiden toiminta kannattaa suojata UPS-varavirtalaitteilla, joista on apua lyhyisiin sähkökatkoksiin ja jotka myös mahdollistavat hallitun alasajon pidemmän katkon aikana.

Ellei investointeja vaativia varautumistoimia ole jo tehty, kannattaa valmistautuminen joka tapauksessa käynnistää viiveettä.

Yritysten kannattaakin etukäteen suunnitella, mitä ja miten työtä olisi ylipäätään mahdollista tehdä sähkökatkon aikana.

5) Miten sähköpulaa voi ennalta ehkäistä?

Kaksi keinoa on ylitse muiden: sähkön säästäminen sekä sen käytön siirtäminen pois huippukulutustunneista ovat tehokkaimmat tavat, joilla pystymme ehkäisemään tulevan talven sähköpulaa.

Tekstilähde: Elinkeinoelämän keskusliitto EK