Kaupunkien keskustat ovat vetureita, jotka vetävät asukkaita toimivan, saavutettavan, turvallisen ja viihtyisän arjen ääreen. Rambollilla kehitetyn Livcy-konseptin avulla voidaan mitata ja vertailla kuntien, kaupunkien ja keskustojen elävyyttä ja sitä, miten hyvin niissä toteutuu ajatus 15 minuutin kaupungeista. Reilun kahdensadan vertaillun kaupunkikeskustan kärkeen nousivat Kuopio, Helsinki ja Turku.

Koronapandemian kiihdyttämä työn ja kaupan murros on saanut aikaan huolta keskustojen tilanteesta ympäri Suomen: katoavatko kaupat, tyhjenevätkö toimistot?

Konsulttiyhtiö Ramboll toteutti valtakunnallisen kuntien elävyysindeksivertailun nyt toista kertaa. Vuoden 2021 tarkastelussa vertailtiin keskenään kuntia – nyt fokuksessa ovat keskustaympäristöt. Livcy-elävyysindeksivertailussa keskustaympäristöt on listattu sen mukaan, miten hyvin ne tarjoavat erilaisia arjen palveluita siellä asuville ja muille keskustan käyttäjille. Vertailussa olivat mukana kaikki Suomen Ympäristökeskuksen määrittelemät keskusta-alueet: kunnittain on valittu yksi yksittäinen keskusta-alue, ja lisäksi Espoon ja Vantaan osalta on valittu kaikki kaupunkikeskuksiksi luokitellut aluekeskukset.

Kuopiossa Suomen elävin keskusta

Tämän vuoden tutkimuksessa listan ykkösenä on Kuopio.

– Kuopio sai korkeimmat pisteet, koska siellä on muun muassa paljon viheralueita. Kaikkien kärkisijoille nousseiden keskustojen palvelut ovat lähellä ja niissä asukkaiden arki on helppoa. Asukkaat pääsevät helposti nauttimaan viheralueista tai vaikkapa harrastamaan liikuntaa ja kulttuuria ja päivähoitopaikatkin ovat lyhyen kävelymatkan päässä, summaa Rambollin kaupunki- ja hankekehityksestä vastaava palvelupäällikkö Eero Salminen.

Indeksin valossa Helsingin keskusta pärjää elinvoimaisuuden osalta hyvin. Se löytyy listalta heti Kuopion jälkeen, kakkossijalta. Vertailussa pärjäävät myös monet keskisuuret kaupungit, kuten Pori, Kouvola ja Lahti.

– Niiden kaltaiset kaupungit vaikuttaisivat olevan imagonsa vankeja. Livcy-tulosten perusteella voidaan kuitenkin sanoa, että näillä kaupungeilla on elävät ja asukkaita hyvin palvelevat keskustat, sanoo Salminen.

– Tietenkin suuremmissa kaupungeissa on enemmän asukkaita ja sitä kautta enemmän volyymia ja palveluita, mutta me olemme keskittyneet siihen, miten arjessa tarvittavat palvelut ovat saavutettavissa eri kokoisten kaupunkien keskustoissa, Salminen jatkaa.

Kymmenen elävimmän keskustan joukosta löytyy myös Espoon Tapiola (9.). Espoossa ja Vantaalla on perinteisen yhden keskustan sijaan useita kaupunkikeskuksia, jotka otettiin mukaan vertailuun. Vantaan keskuksista Myyrmäki (11.) ja Tikkurila (13.) sijoittuivat myös kärkeen. Espoosta myös Leppävaara (18.) ylsi kahdenkymmenen elävimmän keskustan joukkoon. Kaikki kärkisijoille yltäneet keskukset ovat liikenteen keskuksia ja saivat hyvät pisteet myös viher- ja virkistyspaikkojen saavutettavuudesta.

Suurista kaupungeista Oulu ei mahtunut vertailun kirkkaimpaan kärkeen. Se ei tietenkään tarkoita, että Oulun keskusta ei olisi elinvoimainen – 20 elinvoimaisimman keskustan joukossa piste-erot jäävät hyvin pieniksi.

– Indeksin pisteytyksen perusteella voidaan sanoa, että liikenteellisesti Oulun keskusta on huipputasoa ja yhteydet eri puolille hyvät. Lisäksi keskustassa on monipuolisesti kaupallisia palveluita. Toisaalta liikunta- ja kulttuuripalvelut ovat taas saaneet alemmat pisteet eli ne eivät ole yhtä hyvin saavutettavissa, kertoo Salminen.

Vartin kaupungit

Livcy by Ramboll -elävyysindeksi pohjautuu 15 minuutin kaupunkiajatteluun, ja sillä mitataan arjen palveluiden ja toimintojen läheisyyttä ja monipuolisuutta.

Kaupunkisuunnittelun näkökulmasta juuri 15 minuutin välimatkat ovat keskeisessä asemassa, koska lyhyiden kävelymatkojen ansiosta arkinen asiointi sujuu ilman merkittävää ajankäyttöä palveluiden äärelle pääsemiseksi. Terveyshyötyjen näkökulmasta on tärkeää, että asioita voi toimittaa kävellen tai polkupyörällä.

– Tutkimme keskusta-alueiden kokonaisuuksien toimintaa ja analysoimme erilaisia mitattavia elävyyden elementtejä monipuolisesti. Näitä ovat kauppa ja palvelut, koulutus- ja terveyspalvelut, liikenne ja liikkuminen, viheralueet, liikuntapalvelut sekä kulttuuri, kuvailee Salminen.

Kaupungin keskustan elinvoimaisuudella on merkitystä koko alueelle

Indeksi on kehitetty tukemaan elävyyttä kaupunki- ja aluesuunnittelussa.

– Ei riitä, että keskustojen kehittämisessä otetaan huomioon palvelut ja yhteiskunnan rakenteet. Lisäksi olisi huomioitava myös inhimilliset tekijät, kuten asukkaiden kokemukset, arvot ja tuntemukset, pohtii Salminen.

– Kulttuurikohteita helposti aliarvioidaan, mutta ne kuitenkin vetävät ihmisiä kaupunkien keskustoihin. Esimerkiksi Helsingin keskustasta löytyy palveluiden lisäksi runsaasti kulttuurikohteita, jotka ovat monille syy käydä keskustassa, jatkaa Salminen.

Suomen 20 elävintä keskustaa:

1. Kuopio
2. Helsinki
3. Turku
4. Pori
5. Jyväskylä
6. Lahti
7. Mikkeli
8. Tampere
9. Tapiola
10. Rovaniemi
11. Myyrmäki
12. Vaasa
13. Tikkurila
14. Kotka
15. Oulu
16. Hämeenlinna
17. Porvoo
18. Leppävaara
19. Lappeenranta
20. Joensuu

Lähde: Ramboll