Palontorjuntatekniikan laitteistojen valvonnassa on noussut esille, että säännöllisiä testejä jätetään tekemättä ja havaittuja puutteita ei korjata. Jopa huoltoja jätetään osin väliin. Huollossa oikominen vaarantaa rakennuksessa olevien turvallisuuden ja antaa väärän kuvan laitteiston tilasta.

Palontorjuntatekniikan laitteistot varmistavat jokapäiväistä turvallisuutta monissa rakennuksissa, esimerkiksi toimistoissa, sairaaloissa ja hoitolaitoksissa. Lähtökohtana laitteistojen hyvälle huollolle on, että niiden kunnossapito-ohjelmaa noudatetaan.

Vuoden alusta voimaan tulleet palontorjuntatekniikkaa koskevat säädökset korostavat laitteistoja koskevaa osaamista ja suunnitelmallisuutta. Tarkastuslaitoksille on myös tullut uusia työkaluja valvontaan. Tämä on nostanut esille epäkohtia ja vahvistanut havaintoja siitä, että laitteistojen kunnossapito-ohjelmaa ei toteuteta kokonaisuudessaan.

– Tarkastuslaitosten tekemissä tarkastuksissa on havaittu, että osa ylläpidon tehtävistä jätetään tekemättä ja puutteita korjaamatta. Huoltopäiväkirjoihin kirjoitetaan esimerkiksi toimenpiteitä ja koestuksia, joita ei ole tehty, palontorjuntatekniikan asiantuntija Lauri Lehto Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä sanoo.

Havaitut puutteet koskevat jo käytössä olleita laitteita

Havaitut puutteet liittyvät suurimmalta osin käytössä oleviin laitteistoihin. Tämä tiedetään siitä, että ongelmat nousevat esille nimenomaan olemassa olevien laitteiden määräaikaistarkastuksissa.

Vastuu turvallisuudesta ja laitteistojen kunnosta on aina laitteiston omistajalla.

– Vastuuta ei voi ulkoistaa esimerkiksi ulkopuoliselle huoltofirmalle. Laiminlyöty huolto voi johtaa ikäviin yllätyksiin ja jopa pahimmillaan toiminnan keskeytyksiin, SPEKin Lehto muistuttaa.

Erityisen ongelmallisena tarkastuksissa on havaittu, että dokumentointiin on kirjattu toimenpiteitä, joita ei ole oikeasti tehty. Tarkastuksissa on tullut ilmi tapauksia, joissa huollon päiväkirjaan on merkitty esimerkiksi hätäkeskusyhteyden testaus. Kun asia on tarkastettu Hätäkeskuslaitokselta, on selvinnyt, että sitä ei ole tehty.

Huollon tilaajan kannalta tällainen tilanne on huono, koska se antaa väärän kuvan laitteiston toiminnasta ja vaarantaa turvallisuuden. Tapaukset tulevat nyt esille valvontaan saatujen uusien työkalujen ja lokitietojen tarkastusmahdollisuuden ansiosta.

Huomiota huoltoon ja perehdytykseen

Puutteellinen perehdytys saattaa olla yksi syy siihen, miksi huollon ongelmia tulee tarkastuksilla vastaan. Perehdytyssuunnitelmat ovat merkittävässä roolissa laitteistojen ylläpidossa.

Onneksi laitteistojen huollot jätetään harvoin aivan kokonaan tekemättä, joten tilanne ei ole kuitenkaan lohduton. Kannattaa muistaa, että tarkastus ei ole yhtä kuin huolto.

Lähde Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö