Miten saada naisten määrää kasvatettua digitaalisissa asiantuntijatehtävissä ja digimurroksen kärkialoilla? Entäpä miten saada houkuteltua osaajia ulkomailta paikkaamaan digiosaajien pulaa? Muun muassa näitä kysymyksiä on pohdittu, kun Pirkanmaan liitto on lähtenyt yhdessä muiden alueellisten kärkitoimijoiden kanssa suunnittelemaan Pirkanmaalle EU:n ensimmäistä digikompassia.

- Usein kun puhutaan monimuotoisuudesta, keskitytään sukupuoliin ja kansallisuuksiin, mutta samalla on syytä muistaa eri osaamisaluiden tuomat mahdollisuudet digitaaliseen kehitykseen. Tarvitsemme Pirkanmaalle monialaisia tutkijoita ja ammattilaisia, jotta teknologinen osaaminen saadaan kytkettyä paremmin liiketoiminnalliseen, humanistiseen ja yhteiskunnalliseen osaamiseen, muistuttaa Petri Räsänen, Pirkanmaan liiton Innovaatio- ja tulevaisuustyön johtaja.

Osaajien houkuttelemiseksi on tärkeää luoda Pirkanmaalle kansainvälisesti kiinnostava maine ja mielikuva teknologisena edelläkävijäalueena. Edelläkävijämaineen rakentamisessa alueen kansainvälisen tason huippuosaamiskeskittymät ovat keskeisessä roolissa.

- Meillä on Pirkanmaalla hyvä digiosaamisen ekosysteemi, hyvät mahdollisuudet opiskella ja vahva halu kehittyä digitalisoitumisen kautta. Näiden avulla pyrimme houkuttelemaan kansainvälisen tason teknologiaosaajia alueelle, kertoo Digikompassin digitaalinen osaaminen -työryhmän puheenjohtaja Peer Haataja Tampereen kauppakamarilta.

- Digikompassin avulla suuntaamme energiaa siten, että luomme Pirkanmaalle selkeää imagoa tiettyjen huippuosaamisten keskittymänä. Pirkanmaalla suunnitellaan ja ehkä valmistetaankin mikrosiruja ja ollaan viime metreillä 6G verkkoa käyttävien palveluiden testauksessa vuoteen 2030 mennessä, arvioi Petri Räsänen.

Nopeasti kehittyvä ympäristö asettaa uusia vaatimuksia koulutukselle ja osaajille. Digikompassin osaamisen työryhmässä on suunniteltu osaamisen alueellisia tavoitteita ja niille mittaristoa.

- Tavoitteemme ovat digitaalisten osaajien ja osaamisen määrän lisääminen ja laadun varmistaminen, osaajien monimuotoisuuden turvaaminen sekä osaamisen varmistaminen yhteiskunnassa. Koska teknologinen kehitys on nopeaa, on tärkeää panostaa koulutuksessa oppimaan oppimiseen sekä nouseviin teknologioihin. Meidän on myös levitettävä kiinnostusta digialaan, jotta saamme varmistettua riittävän osaajamäärän tavoitteisiimme pääsemiseksi, toteaa Peer Haataja.

Huippuosaajien tarpeen kasvaessa on kuitenkin muistettava, että kaikki pirkanmaalaiset eivät ole digitaidoiltaan kansainvälistä kärkeä. Palveluiden digitalisoituminen voi lisätä ihmisten eriarvoisuutta, jos jokaisen digitaitoihin ei panosteta. Digitaalisen osaaminen kehittäminen on keskeinen sosiaalipoliittinen kysymys, jota on ratkaistava käytännön tasolla oppilaitoksissa, työvoimapalveluissa ja eri digitukipalveluissa.

- Tähtäämme siihen, että vuonna 2030 joka kymmenes työssä käyvä pirkanmaalainen on töissä digialalla. Digialojen ammattilaisten osaamiseen taas tulee kuulua kyky luoda sellaisia palveluita ja laitteita, jotka ovat helppokäyttöistä, ymmärrettäviä ja toimivia, toteaa Petri Räsänen.

Pirkanmaa on lähtenyt ensimmäisenä alueena Euroopan Unionissa suunnittelemaan EU:n digitaalista kompassia. Digitaalisen kompassin tavoitteena on vaikuttaa merkittäviin alueellisiin kehittämisinvestointeihin ja -linjauksiin, samalla kun se suuntaa alueelta tehtävää edunvalvontaa ja yhteistyötä kansallisella ja EU:n tasolla. Digikompassin teemat ovat digitaalinen osaaminen, digitaalinen infrastruktuuri, yritysten digitaalinen murros ja julkisten palvelun digitalisaatio.

Pirkanmaan liiton vetämän digikompassihankkeen tavoitteena on viedä Pirkanmaa Euroopan digiosaamisen kärkeen. Työtä on vienyt eteenpäin neljä työryhmää, jotka ovat tehneet analyysia ja tavoitteen alueelle. Nämä ehdotukset Pirkanmaan digitavoitteiksi tälle vuosikymmenelle esiteltiin 23.5 pidetyssä tilaisuudessa Sokos Hotel Ilveksessä.