Fingridin kantaverkon kehittämissuunnitelma vuosille 2024–2033 ei ole mukavaa luettavaa pohjoiskarjalaisille. Suunnitelman luonnoksessa Pohjois-Karjala on ainoa maakunta Suomessa, jonne ei olla osoittamassa kantaverkon vahvistamisen suunnitelmia seuraavaan kymmeneen vuoteen. Maakunnassa on kuitenkin pitkä lista energiasektorin hankkeita ja investointeja sekä suunnittelupöydillä että kaavoituksessa – aivan samalla tavalla kuin muuallakin Suomessa.

Investoinnit voivat toteutua vain sähköverkkoa vahvistamalla. Maakunnassa on etenemässä vuoden sisällä satojen megawattien hankemassa ja niiden taustalla on kymmenkertainen määrä investointeja, mutta Fingridin arvioiden mukaan uusia hankkeita mahtuu maakunnan verkkoon vain noin 60 megawatin edestä.

Pohjois-Karjalan maakuntahallitus painottaa voimakkaasti tarvetta sisällyttää myös Pohjois-Karjala mukaan kantaverkon vahvistamissuunnitelmiin. Kaikki alueet on otettava tasapuolisesti huomioon.

– Olemme valmiita toimimaan energiamurroksen eturintamassa. Voimme tehdä sen tehokkaasti vain, jos meillä on riittävästi sähkönsiirtokapasiteettia. Fingridin arvioiden mukaan uusia hankkeita mahtuu maakunnan verkkoon vain noin 60 megawatin edestä eli käytännössä vain yksi suuri hanke. Maakunnan ensimmäiset tuulivoimakaavat ovat hyväksymiskäsittelyssä puolen vuoden sisällä, sanoo maakuntahallituksen puheenjohtaja Hanna Huttunen.

Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa on osoitettu 400 kilovoltin voimajohdon yhteystarpeet Kontiolahdelta Varkauden Huutokoskelle, Kontiolahdelta Siilinjärven Alapitkään sekä Kontiolahdelta Yllikkälään Lappeenrantaan. Kaksi ensin mainittua ovat olleet jo vuosia myös kantaverkon kehittämissuunnitelmassa mukana, mutta ne on yllättäen pudotettu vireillä olevasta suunnitelmasta.

Maakuntaliitto edellyttää lisäksi, että niin sanottu Vaaralinja Kainuusta Pohjois-Karjalan kautta Etelä-Karjalaan on nostettava kehittämissuunnitelmassa esille hankkeena, jonka toteuttaminen käynnistetään tulevalla suunnittelukaudella.

Aluevalvonta estää ja hidastaa tuulivoimarakentamista Itä-Suomessa – miten kompensoidaan?

Maakuntahallitus antoi myös lausunnon ympäristöministeriölle tuulivoimarakentamisen suunnitteluoppaan päivitysluonnoksesta.

Lausunnossa muistutetaan, että tutka- ja sensorivaikutusten sekä sähköverkon kapasiteettiongelmien takia Itä-Suomen eikä etenkään Pohjois-Karjalan tuulivoimapotentiaalia ole pystytty millään tavalla edelleenkään hyödyntämään. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on ollut vireillä 80 tuulivoimahanketta, jotka ovat kilpistyneet sensorivaikutuksiin. Tämän takia tulisi tehdä nopeita päätöksiä, miten Itä-Suomen kokemaa haittaa voidaan kompensoida.

Pohjois-Karjalan maakuntahallitus päätti asettaa Heinäveden kunnan maankäyttöä käsittävän maakuntakaavaehdotuksen julkisesti nähtäville 4.9.2023 ja 6.10.2023 väliselle ajalle. Kaavaehdotus oli viranomaislausuntokierroksella alkukesästä ja siihen saatiin 27 lausuntoa.