Kun moni oppilaitos on viime vuosina pistänyt puusepänlinjan pakettiin, Ikaalisissa mennään vastavirtaan. SASKY Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen puualan lehtori Arto Anetjärvi uskoo, että osaajapula voidaan vielä selättää – jos yritykset ja koulut toimivat käsi kädessä.

– Pohjanmaalla ei ole yhtään puusepänlinjaa. Satakunnassa WinNova lopetti, ja nyt Seinäjoki, Kokkola, Kouvola, Kuopio ja KEUDA ovat tehneet saman. Tämä on valtava muutos muutamassa vuodessa, Anetjärvi kuvailee.

Monessa tapauksessa kyse on puhtaasta matematiikasta: jos vetovoimaa ei ole, linja suljetaan. Mutta samalla häviää työvoiman koulutus – ja sen mukana tärkeää käsityöosaamista.

Täsmäkoulutusta yritysten yksilöllisiin tarpeisiin

Siinä missä muut supistavat, Ikaalisissa on investoitu puolen miljoonan euron laajennukseen ja uuteen viisiakseliseen CNC-koneeseen. Anetjärven mukaan tarkoitus on varautua tulevaisuuteen, ei jäädä odottamaan alamäkeä.

– Laitettiin pökköä pesään, kun muut laittaa lappuja luukulle. Tämä uusi kone mahdollistaa täsmäkoulutuksen suoraan yritysten tarpeisiin – aivan uusimmalla tekniikalla, hän sanoo.

Täsmäkoulutus onkin Ikaalisten IKATANn vahvuus. Opiskelija voi suorittaa esimerkiksi viidentoista osaamispisteen kokonaisuuden juuri siitä koneesta tai työvaiheesta, jota yritys tuotannossaan tarvitsee.

– Se on hyvin räätälöitävissä. Me voidaan tehdä vaikka yksittäinen paketti ilman, että se on sidottu koko tutkintoon, Anetjärvi kertoo.

Yritysyhteistyö kantaa hedelmää

Ikaalisissa ei kouluteta tyhjiöön. Oppilaitos tekee tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa ympäri Suomen. Raision Puusepät on tunnettu vaativista kohteistaan, kuten Musiikkitalon ja Helsinki-Vantaan lentokentän sisustuksesta. Tälli Oy Haapamäeltä on suuri alihankkija, jonka tuotannossa pyörii kymmenkunta CNC-konetta.

Erityisen lämmin tarina liittyy Puuloniin: kolme opiskelijaa osti yrityksen entiseltä omistajalta tämän jäädessä eläkkeelle.

– Toimitusjohtaja Unto Sarvala sanoi, että hänellä on aikaa ajaa pojat sisään. Siinä toteutui malliesimerkki saattaen vaihdettavasta junavaunusta, Anetjärvi hymyilee.

Tällaiset tarinat osoittavat, että koulutus ja työelämä voivat kohdata saumattomasti – ja synnyttää pysyvää työllistymistä.

Käsityön kato ja osaajapula

Anetjärvi näkee alan vaikeuksien juuret jo peruskoulussa. Tekninen työ on poistunut omana aineenaan, ja sen tilalle on tullut laaja-alainen “käsityö”, jossa on sekaisin tekstiili-, puu-, metalli- ja digitekniikkaa. Monen mielestä muutos on latistanut kiinnostuksen.

– Aikanaan tekninen työ oli yläasteen suosituin valinnainen. Nyt sen valitsee alle 4 000 oppilasta, kun huippuvuosina luku oli yli 14 000. Jos haluat tehdä metallia ja puuta, et välttämättä halua samalla kutoa ja ommella, hän sanoo.

Seuraukset näkyvät: nuoria ei hakeudu puualalle samaan tapaan, ja oppilaitokset menettävät perusteet ylläpitää koulutuslinjoja. Yrityksissä tilanne on päinvastainen – tarvetta tekijöille olisi enemmän kuin saatavilla on.

Ratkaisuja ja toivoa

Anetjärvi uskoo, että yritysten aktiivisuus on avain. Kesätyöpaikat, tutustumispäivät ja yhteiset koulutussopimukset houkuttelevat nuoria.

– Me voidaan räätälöidä koulutus täysin työpaikan tarpeisiin. Ensin kartoitetaan yrityksen tilanne, sitten haetaan opiskelijat – ja lopputuloksena on usein pysyvä työsuhde, hän kuvaa.

Oppisopimus on yksi väylä, koulutussopimus toinen. Yritys voi aloittaa ilman palkkavelvoitetta koulutussopimuksella, ja siirtyä myöhemmin oppisopimukseen.

– Tavoite on aina sama: että koulutuksen käynyt jää yrityksen palvelukseen, Anetjärvi kiteyttää.

Käytännön esimerkkejä

Anetjärvi kertoo kahdesta opiskelijasta, jotka lähtivät työssäoppimaan Suomenlinnan hoitokuntaan. Toinen jäi suoraan vakituiseksi työntekijäksi ja toinen viimeisteli näyttönsä uusimalla kolmen keittiön kalusteet.

– Työpaikka pystyi näyttämään opiskelijalle, että tässä on paikka, johon kannattaa jäädä, Anetjärvi sanoo.

Messuilla Anetjärvi on huomannut toisenkin ilmiön: kaikki yritykset eivät osaa “myydä” itseään houkuttelevana työnantajana. Kun yritys osaa kertoa selkeästi, mitä tarjoaa ja miksi kannattaa tulla töihin, hakijoita riittää.

Taitoa ei pidä menettää

Anetjärvi muistuttaa, että puuteollisuus on paljon muutakin kuin massiivipuiset huonekalut. Se näkyy ikkunoissa, ovissa, kaapistoissa – koko rakennuskannassa. Jos osaaminen katoaa, sen palauttaminen on kallista ja hidasta.

– Yleensä kun osasto ajetaan alas ja koneet myydään huutokaupassa, niitä ei enää saada takaisin yhtä helposti, hän sanoo.

Vaikka nykytilanne huolestuttaa, Ikaalisissa katsotaan tulevaisuuteen luottavaisesti. Investoinnit, yritysyhteistyö ja joustavat koulutusmallit pitävät oven auki uusille tekijöille.

– Kaikki on mahdollista, kun sovitaan yhdessä aikataulu ja sisältö. Meidän tehtävä on varmistaa, että puusepän ammatti säilyy elinvoimaisena – nyt ja tulevaisuudessa, Anetjärvi päättää.

www.sasky.fi