INFRA ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjön ja varatoimitusjohtaja Kari Muhosen mukaan infrarakentaminen on tällä hetkellä rakentamisen sektoreista vakaimmassa asemassa, mutta tulevat poliittiset päätökset ovat ratkaisevia.

Paula Laukkanen uudeksi toiminnanjohtajaksi

INFRA ry:n Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan uudeksi toiminnanjohtajaksi on valittu Paula Laukkanen. Hän aloittaa työssään 11. toukokuuta 2026.

Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa varovaista kasvua

Kari Muhonen kertoo, että Pohjois-Savossa maantierakentamisessa, kuntien katurakentamisessa sekä ratarakentamisessa on nähtävissä hienoista kasvua tälle vuodelle.

– Maantiepuolella Pohjois-Savossa on valmistumassa Vt 9:llä Lotteinen–Jännevirta-hanke, ja suunnitteilla on hankkeita mm. valtateille 5 ja 23, Muhonen toteaa.

– Verkostorakentamisen kasvua Pohjois-Savossa tukevat tietoliikenne- ja sähköverkkoinvestoinnit. Varkauteen on tulossa datakeskus, ja Polarnode suunnittelee datakeskusta Kuopioon. Sähköverkkoon on käynnissä Järvilinjan vahvistaminen ja Metsälinja on suunnitteilla. Suonenjoella on rakenteilla tuulivoimala.

Myös Pohjois-Karjalassa tietoliikenne- ja sähköverkot ovat vahvistumassa.

– Kiteelle suunniteltu datakeskus on merkittävä hanke. Maantierakentamisen taso säilyy ennallaan edellisvuoteen nähden.

Infra kestää suhdanteita, vihreä siirtymä tuo mahdollisuuksia

Infrarakentaminen on säilynyt muuta rakentamista vakaampana, koska suuri osa hankkeista on julkisia.

– Infrarakentaminen on tällä hetkellä parhaassa kunnossa rakentamisen lajeista. Siinä riittää töitä parhaiten, Syrjö sanoo.

Valtakunnallisesti alalle ennakoidaan noin kahden prosentin kasvua tälle vuodelle.

Merkittävä ajuri on vihreä siirtymä. Datakeskukset, sähköverkot ja energiainvestoinnit tuovat uusia hankkeita myös Itä-Suomeen.

– Vihreä siirtymä on erittäin positiivinen asia infra-alalle. Se on tuonut paljon töitä alan yrityksille, Muhonen tiivistää.

Perusväylänpidon rahoitus on kriittinen kysymys

INFRA ry:llä on suuri huoli perusväylänpidon rahoituksen suhteen. Perusväylänpitoon on viime vuosina lisätty rahoitusta, mikä on ollut positiivinen asia, mutta kuluvana vuonna lisäpanostus jää selvästi edellisvuotta pienemmäksi.

Paavo Syrjön mukaan tämä näkyy suoraan päällystystöissä, erityisesti alempiasteisella tieverkolla, sillä päällystäminen kohdistuu ensisijaisesti pääväylille.

– Vielä hiljattain arvioitiin, että päällystyksiä tehtäisiin tänä vuonna valtakunnallisesti noin 2 400 km, vaikka todellinen tarve on noin 4 000 km/vuosi. Bitumin hinnannousu on kuitenkin heikentänyt näkymiä entisestään.

Eduskunnan käsittelyssä olevan valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman (Liikenne 12) mukaan perusväylänpidon määrärahat uhkaavat pudota vuosina 2027–2029 reiluun 1,2 miljardiin euroon vuodessa, kun ne olivat vielä viime vuonna noin 1,6 miljardia. Samalla todellinen rahoitustarve on vähintään 1,8 miljardia euroa.

– Mikäli lisärahoitusta ei saada tulevissa budjettiratkaisuissa, seurauksena on entisestäänkin mittavan korjausvelan voimakas kasvu lähivuosina, Syrjö sanoo.

Alemman tieverkon rapistuminen vaikuttaa suoraan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin.

– Se tuo haasteita erityisesti maataloudelle, metsäteollisuudelle ja kaivosteollisuudelle, eli aloille, joilta raaka-aine lähtee liikkeelle.

Keskustelua herättänyt ajatus päällysteiden poistamisesta ei Syrjön mukaan ole kestävä ratkaisu.

– Asfaltin kuoriminen ei ole nopeaa säästöä, vaan sen sijaan aiheuttaa kustannuksia. Huonokuntoisen asfalttitien jättäminen ennalleen ei maksa tällä hetkellä mitään, mutta asfaltin kuoriminen maksaa. Lisäksi myös soratien ylläpito maksaa.

Työvoimapula hidastaa kasvua

Infra-alalla on jatkuva pula osaavasta työvoimasta, erityisesti työnjohdosta.

– Vastaavia työnjohtajia ja työmaapäälliköitä tarvitaan kaikkialla Suomessa, sanoo Kari Muhonen.

Infrarakentaminen ei ole yhtä suhdanneherkkää kuin esimerkiksi talonrakentaminen. Teknologian kehitys tukee työtä, mutta ei korvaa sitä.

– Tekoäly ja digitalisaatio auttavat, mutta eivät voi suorittaa niitä konkreettisia työtehtäviä, joita infrarakentamisessa tarvitaan. Uudet ammattilaiset ovat tervetulleita, Paavo Syrjö vinkkaa.

Viesti päättäjille ja yrityksille

INFRA ry:n viesti päättäjille on selkeä: perusväylänpidon rahoitusta on vahvistettava, jotta korjausvelka ei karkaa hallinnasta.

– Kyse ei ole vain infrasta, vaan koko talouden toimivuudesta, Paavo Syrjö korostaa.

Yrityksille näkymä on varovaisen myönteinen. Infra-ala tarjoaa edelleen töitä, ja erityisesti vihreän siirtymän hankkeet luovat uusia mahdollisuuksia myös Itä-Suomeen.

Kokonaiskuva on hallittavissa, mutta edellyttää ennakoitavia päätöksiä. Toimiva infra on edelleen perusta kasvulle, kilpailukyvylle ja arjen sujuvuudelle.

rt.fi/toimialamme/infra/

LinkedIn | Facebook | Instagram | YouTube | X