Pyhännän kiertotalouspuisto on siirtynyt käynnistysvaiheesta tuotantovaiheeseen. Sekä kunnan esikäsittelylaitos että Latvaenergia Oy:n biokaasulaitos toimivat nyt normaalisti, ja kokonaisuus on osoittanut toimivuutensa myös vaativissa olosuhteissa.

– Laitos on nyt täydessä käynnissä. Kaikki laitteet toimivat ja biometaania toimitetaan teollisuudelle suunnitellusti, kertoo Latvaenergia Oy:n tuotantojohtaja Sami Pellikka.

Esikäsittelylaitos otettiin käyttöön syksyllä 2024, ja koekäyttö päättyi marraskuussa 2025.

– Nyt laitos on normaalitoiminnassa. Määrät ovat olleet suunnitelmien mukaisia, eikä yllätyksiä ole tullut, sanoo Pyhännän kunnan yhdyskuntainsinööri Pertti Häikiö.

Esikäsittelylaitos mahdollistaa kasvun ja keventää kuormitusta

Pyhännän kunnan ylläpitämän esikäsittelylaitoksen keskeinen tehtävä on elintarviketeollisuuden kasvun mahdollistaminen jätevesikuormituksen hallinnan kautta.

– Tämä oli laitoksen rakentamisen lähtökohta. Samalla Rantsilan keskuspuhdistamo pystyy täyttämään lupaehtonsa, vaikka kuormitus kasvaa, Häikiö toteaa.

Käytännössä esikäsittelylaitos poistaa jätevedestä rasvat ja muut kuormittavat ainekset jo ennen siirtoviemäriä.

– Rasva ei kuulu viemäriin. Esikäsittelylaitoksessa se saadaan hyvin poistettua, Häikiö kuvailee.

Ratkaisulla on vaikutusta myös alueellisesti, sillä se tukee koko Siikalatvan alueen jätevesijärjestelmän toimivuutta ja kapasiteettia.

Biokaasutuotanto käynnissä

Latvaenergian biokaasulaitoksella tuotanto käynnistyi elokuussa 2025, ja toimintaa on sen jälkeen asteittain optimoitu.

– Olemme ajaneet laitosta ylös yli puoli vuotta. Nyt prosessi toimii ja olemme päässeet tavoitteeseen, jossa koko laitoskokonaisuus on käytössä, Sami Pellikka kertoo.

Erityisen merkittävänä Pellikka pitää sitä, että laitos selvisi hyvin alkuvuoden kovasta pakkasjaksosta.

– Pakkasjakso oli poikkeuksellisen kova, mutta laitos toimi hyvin. Se oli meille tärkeä näyttö toimintavarmuudesta.

Nykytilanteessa biometaania toimitetaan teollisuuden käyttöön. Kysyntä on kasvussa.

– Teollisuudessa on selkeitä kasvupaineita, mikä tarkoittaa meille myös tarvetta vastata kasvavaan kysyntään. Siihen olemme varautuneet.

Syötteiden saatavuus keskeinen kasvutekijä

Teknisesti biokaasulaitoksella olisi valmiudet lisätä tuotantoa nykyisestä.

– Laitteisto mahdollistaa tuotannon kasvattamisen. Pullonkaula ei ole kapasiteetissa, vaan syötteiden saatavuudessa, Pellikka sanoo ja jatkaa:

– Toimintamalli on yleisesti elintarviketeollisuuden kanssa suunniteltu meidän puoleltamme toimivaksi niin syötteiden puskuroinnin kuin logistiikan ja luvituksen osalta. Syötteitä tulee teollisuudesta myös muuten kuin esikäsittelylaitoksen kautta.

Tällä hetkellä syötteistä valtaosa tulee maataloudesta. Teollisuuden osuutta pyritään kasvattamaan.

– Maatalous muodostaa noin 70–80 prosenttia syötteistä. Loput tulevat teollisuudesta ja muista lähteistä, ja juuri tätä osuutta pyrimme lisäämään.

Myös luvituksen osalta on haettu kehitysvaraa.

– Toimimme nyt 20 000 tonnin ympäristöluvan puitteissa, mutta olemme hakeneet lupaa nostaa kapasiteetti 35 000 tonniin.

Kiertotalous toimii

Pyhännän kiertotalouspuisto muodostaa selkeän ja toimivan prosessin, jossa teollisuuden sivuvirrat palaavat takaisin hyötykäyttöön.

– Sama toimija, joka tuottaa jäteveden, ottaa sen lopulta vastaan energiana. Tämä on hyvin pitkälle viety kiertotalousratkaisu, Pertti Häikiö kiteyttää.

Myös Sami Pellikka korostaa kokonaisuuden toimivuutta.

– Olemme saavuttaneet sen, mitä lähdimme tavoittelemaan. Prosessi toimii, ja kaikki osat pelaavat yhteen.

Kehitystyö jatkuu edelleen, ja toimintaa optimoidaan datan avulla.

– Keräämme jatkuvasti dataa ja hyödynnämme sitä tuotannon kehittämisessä. Tavoitteena on saada syötteistä mahdollisimman korkea hyöty irti.

Kiertotalouspuisto kiinnostaa ja houkuttelee uusia toimijoita

Pyhännän kiertotalouspuisto on herättänyt kiinnostusta myös valtakunnallisesti.

– Vierailijoita on käynyt kunnista, maatiloilta ja oppilaitoksista. Tämä nähdään malliratkaisuna, jota voidaan hyödyntää muuallakin, Pellikka kertoo.

Alueella on valmiit puitteet monenlaiselle teollisuudelle.

– Tontit ovat edullisia ja infrastruktuuri kunnossa. Meille on mahdollista sijoittua monenlaista teollisuutta, erityisesti elintarviketeollisuutta, huomauttaa Pertti Häikiö.

Kiertotalouspuiston kehittämisessä on huomioitu myös yritysten välinen yhteistyö.

– Aluetta on kehitetty nimenomaan sitä varten, että yritykset voisivat hyödyntää toistensa sivuvirtoja ja muodostaa toimivan kokonaisuuden, Häikiö kuvailee.

Yrittäjäystävällinen kunta tukee investointeja

Kunnan näkökulmasta kiertotalouspuisto on osa laajempaa elinvoimatyötä.

– Pyhännällä on hyvä asua ja yrittää, Pertti Häikiö toteaa ja muistuttaa, että pienen kunnan etuja ovat sujuva asiointi ja matala kynnys yhteistyöhön.

– Täällä asiat etenevät nopeasti. Yhteydet oikeisiin ihmisiin löytyvät helposti.

Alueella toimii jo useita valtakunnallisesti merkittäviä yrityksiä eri toimialoilta, mikä luo hyvän pohjan myös uudelle kasvulle.

Seuraava vaihe on toiminnan vakiinnuttaminen

Kiertotalouspuistossa katse on nyt toiminnan vakiinnuttamisessa ja asteittaisessa kasvussa.

– Tämä vuosi menee pitkälti siihen, että opimme lisää ja tasaamme toimintaa. Kokemus karttuu koko ajan, Sami Pellikka sanoo.

Samalla tavoitteena on saada mukaan lisää toimijoita.

– Uusien kumppaneiden myötä kiertotalouden kokonaispakettimme vahvistuisi entisestään.

www.pyhanta.fi

www.latvaenergia.fi

Faktoja Pyhännän kiertotalouspuistosta

Toimijat: Pyhännän kunta (jätevesien esikäsittelylaitos) ja Latvaenergia Oy (biokaasulaitos)

Jäteveden esikäsittelylaitos

• Teollisuusjätevesien kuorman vähennys jopa yli 70 % elintarviketeollisuuden jätevesikuormasta
• Palvellut teollisuusyritykset: Feelia Oy, Maustaja Oy, Suomen Oikia Oy
• Prosessit:
  • pH-säätö
  • Rasvan erottaminen (rasvojen lähes täydellinen poisto vähentää siirtoviemäreiden ongelmia ja kuormitusta)
  • BOD- ja kiintoainekuorman leikkaaminen

Biokaasulaitos

• Syötteet: elintarviketeollisuuden sivuvirrat esikäsittelylaitoksen kautta + maatalouden biomassat
• Esikäsittelylaitoksen lietteen osuus nykyvaiheessa noin 25 % syötteestä
• Alkuvaiheessa syötemäärä n. 10 000 - 12 000 tonnia vuodessa, voimassa oleva ympäristölupa max 20 000 tonnia (lupa haettu 35 000 tonniin)
• Biokaasulaitoksen tämänhetkinen metaanin jalostusteho on 15 GWh/vuosi. Tunnissa saadaan jalostettua 300 raakakaasukuutiota metaaniksi.
• Tuotteet:
  • Biometaani teollisuuden polttoaineeksi
  • Kierrätyslannoite / maanparannusaine