Raahen Satama on Suomen kolmanneksi vilkkain yleissatama – kiitos ympärivuotisten ja säännöllisten yhteyksien, erinomaisten raideliikenne- ja maantieyhteyksien sekä sertifioidun ja asiakaslähtöisen palvelun. Sataman kautta kulkevista tavaralajeista suurin osuus on teollisuuden raaka-aineilla, mutta satamassa käsitellään myös mm. tuulimyllykomponentteja ja sahatavaraa.

– Projektikuljetusten ohella yleissatamatoimintamme on hyvin vahvaa. Sataman naapurissa on SSAB:n terästehdas, jonka tuotteet lähtevät satamasta maailmalle. SSAB:n kanssa haluamme jatkossakin kehittää yhdessä toimintaamme ja tarjota huippupalvelut terästeollisuuden tarpeisiin, kertoo Raahen Satama Oy:n toimitusjohtaja Pauli Sarpola.

Vienti- ja tuontiteollisuuden kannalta Raahen sataman logistinen sijainti on myös erinomainen: valtatie 8 kulkee vieressä, ja satamaan tulee myös rautatie.

Perämeren rannalla sijaitseva Raahen Satama on tiukasti mukana tulevaisuuden energiakentän kehityksessä. Sataman kautta käsitellään jo nyt noin puolet kaikista Suomen maatuulivoimaloista. Raahen Satama haluaa säilyttää 50 prosentin markkinaosuuden koko Suomen tuulivoimaan liittyvänä satamakäsittelijänä. Tulevina vuosina Lapaluodon laiturikapasiteetti kasvaa ja sen myötä tuulivoiman käsittelymäärä pystytään tuplaamaan.

– Seuraavien kolmen vuoden aikana rakennettavasta tuulivoimasta 74 % sijoittuu markkina-alueemme maakuntiin, toteaa Sarpola.

– Tuulivoimainvestoinnit ovat miljardiluokan hankkeita, jotka tuovat rakennettaville alueille elinvoimaisuutta, työpaikkoja, kiinteistöverotuloja ja maavuokratuloja elinkaarensa aikana. Rakennusalalle tuulipuistot tuovat myönteisiä vaikutuksia. Rakennustöissä suositaan pääsääntöisesti paikallisten ja lähialueilla toimivien yrittäjien palveluja.

Raahen satama on valmis palvelemaan koko Perämeren aluetta

Satamista on tulossa merkittäviä uusiutuvan energiatuotannon keskittymiä tai niiden osia tulevina vuosina. Yksi syy siihen on avomerelle rakennettavan merituulivoiman eli offshore-tuulivoimatuotanto, joka on maatuulivoiman rinnalla kasvamassa Suomessa lähivuosina Suomen suurimmaksi sähköntuotantomuodoksi.

– Merituulivoimapuistojen rakentamisessa satamat ovat tärkeässä roolissa, sillä puistojen rakentamiseen tarvittavia rakennusmateriaaleja mm. murskekiveä operoidaan satamien kautta, sanooSarpola.

Raahen Satamassa aloitetaan tulevana kesänä syväsatama-alueen satamainvestointi, mikä valmistuttuaan toimii tulevina vuosina merituulivoima-hubina koko Perämeren, Suomen ja Ruotsin rakennettaville merituulivoimapuistoille. 2030-luku tulee olemaan kiivain Perämerelle nousevien tuulivoimaloiden rakentamisessa. Syväsatama-alueella käsitellään, lastataan ja varastoidaan merituulivoimaloiden komponentteja.

– Merituuliturbiinien komponentteja eli merelle pystytettävien tornien osia kuten lapoja ja siipiä valmistetaan pitkälti Aasiassa ja niiden tekniikkaa eli muun muassa generaattoreita esimerkiksi Saksassa, Yhdysvalloissa ja Tanskassa. Merituulivoimaloiden komponentit kuljetetaan laivoilla merituulivoima-hubiin, jossa voimalanosat kasataan isommiksi kokonaisuuksiksi, ennen kuin ne lastataan laivoihin ja viedään merelle pystytettäviksi, kertoo Sarpola

Raahen sijainti on keskeinen myös siinä vaiheessa, kun merituulivoimapuistot ovat toiminnassa. Satamasta voidaan jatkossa hoitaa varsinkin Raahen edustalle tulevien puistojen asennus- ja huoltotoimintaa. Sataman toiminnan keskiössä ovat tärkeänä osana myös päästöjen vähentäminen ja ympäristötoimet.

Sataman vihreä murros

Merituulivoimapuistoihin suunnitellaan myös vedyntuotantoa. Puhdasta vetyä voidaan tehdä energiatehokkaasti merituulivoimalla.

– Vety on yksi vaihtoehto vihreässä energiasiirtymässä. Merituulivoimapuistoissa tuotettavaa vetyä voidaan kuljettaa energiana mantereelle tai suoraan tuotantolaitokseen, Sarpola sanoo.

Kaikki satamat ovat tällä hetkellä eräänlaisessa murroksessa, jonka keskiössä on päästöjen vähentäminen ja ympäristötoimet. Nykyinen maailmantilanne kiihdyttää siirtymää vihreään energiaan, kun pyritään sekä hiilineutraaliksi että energiaomavaraiseksi irti tuontisähköstä ja fossiilisista polttoaineista.

Raahen Sataman rooli vihreässä energiasiirtymässä on tärkeä, sillä keskeisen sijaintinsa ja käynnissä olevien hankkeiden vuoksi Raahe kytkeytyy osaksi laajempaa ketjua, joka yhdistää maa- ja merituulivoiman ja vedyn sekä vihreän teräksen tuotantoa Suomen ja Ruotsin alueilla.

– Haluamme edesauttaa Suomen hiilineutraaliustavoitteita ja vihreää siirtymää. Kierrätysteräksen käyttö kasvaa merkittävästi tulevina vuosikymmeninä ja Raahen Satama valmistautuu kasvavaan kierrätysteräksen kysynnän kasvuun ja sen käsittelyyn. Satama-infran rakentamisessa tullaan käyttämään myös kierrätysmateriaaleja, Sarpola sanoo.

Raahessa halutaan mahdollistaa myös päästötön aluskäynti aluksille.

– Esimerkiksi aluksiin ei ole saatavilla tällä hetkellä uusiutuvia polttoaineita, mutta haluamme olla mukana niiden kehityksessä. Tulevaisuudessa merenkulussa voidaan käyttää esimerkiksi akku- tai hybridilaivoja, Sarpola toteaa.

raahensatama.fi
instagram.com/portofraahe
Toimisto puh. +358 8 227 7555
[email protected]

Faktoja Raahen satamasta

• Satamassa käy vuosittain n. 650 laivaa
• Kolmanneksi suurin satama
• Sataman kautta kuljetetaan raaka-aineita ja irtolasteja, terästä, sahatavaraa, kontteja sekä projektiluontoisia laivauksia kuten tuulivoimakomponentteja
• Raahen sataman osat ovat Lapaluoto, SSAB:n satamanosa sekä syväsatama
• Syväsatamassa 2 laivapaikkaa ja Roro-ramppi
• SSAB: 6 laivapaikkaa
• Lapaluoto: 3 laivapaikkaa, lisäksi erillinen hinaajalaituri sekä odotuslaituri, jossa sementinlastauslaitteisto
• Lapaluodon satamanosassa kontitusterminaali (n. 6 000 m²), jossa kontituslaite, siltanosturi ja kosteudenhallintajärjestelmä
• Lapaluodossa katettua varastotilaa yli 27 000 m² ja varastokenttiä yht. 30 ha
• Meriväylän kulkusyvyys 10 m, satama-altaiden kulkusyvyydet 10 ja 8 m