Joensuussa 19.–20. marraskuuta järjestetty Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät kokosi jälleen suuren joukon väkeä ajankohtaisten liikenneasioiden äärelle. Pohjois-Savon ELY-keskuksen (liikenne) ja Pohjois-Karjalan maakuntaliiton järjestämille päiville osallistui noin 120 liikenteen ammattilaista ja eri sidosryhmien edustajia eri puolilta Itä-Suomea ja laajemmin Suomesta.

Päivien teemoja olivat Itäisen Suomen saavutettavuus keskiössä, henkilöauton rooli tulevaisuuden liikennejärjestelmässä, avaimet tehokkaisiin ja kestäviin kuljetusketjuihin, liikkumispalvelut alueellisen elinvoiman mahdollistajana sekä uusia tuulia matkaketjuihin.

Elinkeinoelämän keskusliiton puheenjohtaja Harri Broman ja metsäteollisuutta edustanut Stora Enson puunhankinnan aluejohtaja Heidi Hämäläinen muistuttivat puheenvuoroissaan saavutettavuuden ja logistiikkakustannusten keskeisestä merkityksestä yritysten kilpailukyvylle sekä sijoittumista ja investointeja koskeville päätöksille.

Kehityksen suunnasta ja maakunnan tilanteen heikkenemisestä suhteessa muihin alueisiin oltiin huolestuneita. Niinä harvoina myönteisinä asioina nähtiin Karjalan radan kunnostus 2‑raiteiseksi Imatralta etelään päin, mikä jatkossa parantaa radan välityskykyä ja Etelä-Karjalan metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä.

Tilaisuudessa jaettiin vuoden 2024 Itä-Suomen liikennejärjestämistyön kehittämispalkinto Joensuun joukkoliikenteelle (JOJO). Joensuussa on tehty pitkäjänteistä työtä joukkoliikenteen kehittämiseksi, mistä on osoituksena mm. matkustajamäärien saaminen hyvälle kasvu-uralle.

Korjausvelan kasvu huolettaa

Kaisa Kuukasjärven katsauksessa Liikenne- ja viestintäministeriön valmistelemaan Liikenne 12 ‑suunnitelmaan kävi ilmi, ettei liikenneinfran korjausvelan kasvulle ei ole luvassa loppua kuluvalla hallituskaudella.

Kunnossapidon ja kehittämisen vuotuiset määrärahat pysyttelevät viime vuosien noin kahden miljardin euron tasolla vuoteen 2029, mikä tarkoittaa sitä, että korjausvelan kasvu ei taitu. Vaikeimmin tilanne heijastuu metsäteollisuudelle tärkeän alemman tieverkon kuntoon, sillä kunnossapitorahat kohdennetaan pääväylille.

Liikennehankkeita saatava jatkossa myös itäiseen Suomeen

Seminaarissa hätkäytti erityisesti Väyläviraston esittelemä graafi hallituksen liikenneinfrahankkeiden sijoittumisesta. Kärjistettynä panokset ovat eteläisen Suomen henkilöliikenteessä, maakuntien vientiteollisuuden tarpeet on unohdettu.

Pohjois-Karjalaan osoitettu 2,7 miljoonan euron rahoitus on todellakin otsikkonsa mukainen eli ”Itä-Suomen pienet tiehankkeet”, kun sen suhteuttaa hallitusohjelman 2,7 miljardin liikenneinfrahankkeiden kokonaispottiin.

Turun tunnin junan kustannusarvio ei edes sisälly kokonaisuuteen – se kuitataan valtion tuottavan omaisuuden myynnillä.

Itäisen Suomen ja erityisesti Pohjois-Karjalan liikennehankkeiden suunnitteluvalmius on kuitenkin parantumassa lähivuosina kovastikin, joten toiveissa on isojakin investointeja liikennejärjestelmän kehittämiseen.

Vetytalous mullistaa niin henkilö- kuin tavaraliikenteen

Tutkimuksen puheenvuorossa dosentti Jouni Juntunen Oulun yliopistosta alleviivasi nopeasti etenevän tuuli- ja aurinkoenergian kasvun ja vetytalouden mukanaan tuomia suuria muutoksia: sähkön ja vedyn nousu myös liikenteen käyttövoimaksi muuttaa eri kuljetusmuotojen välistä kilpailukykyä. Tämä voi parantaa entisestään Pohjoismaiden teollisuuden kilpailukykyä ja houkuttelevuutta puhtaan siirtymän investointiympäristönä.

Vety- ja akkuteknologian kehityksen mahdollistamat käyttövoimamuutokset voivat nopeasti mullistaa myös kotimaan lentoliikenteen kustannuslaskelmat ja ympäristövaikutukset ja osoittaa siten suunnitellut lentokenttien sulkemiset lyhytjänteisiksi päätöksiksi.

Maakuntien puheenvuoroissa muistutettiin, ettei voimassa oleva tavoite maakuntakeskusten kolmen tunnin saavutettavuudesta pääkaupunkiseudulta ole toteutumassa ilman lentoyhteyksiä.

Traficomin pohjoismaisena yhteistyönä toteuttamissa kriisiskenaarioissa oli taasen selvitetty Itämeren sulkemisen vaikutuksia teollisuuden ja kaupan kuljetuksiin, ja mallinnus paljasti puutteellisten itä–länsisuuntaisten yhteyksien aiheuttamat riskit kriisitilanteessa.

Lähde: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto