Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto kertoo, että sahateollisuuden tuotteista noin 80 % päätyy vientiin.

– Olemme hyvin voimakkaasti vientivetoinen toimiala. Sahateollisuuden viennin arvo on 2–3 miljardia euroa vuodessa.

– Itse asiassa kotimainen arvonlisä, eli jokaisesta vientieurosta Suomeen jäävä osuus, on kaikista tavaraviennin toimialoista korkein juuri sahateollisuudessa.

Suurin yksittäinen vientimaa on tällä hetkellä Egypti, jonne on jo yli sadan vuoden ajan viety merkittäviä määriä suomalaista sahatavaraa.

– Kolmen kärjessä muut maat ovat Viro ja Iso-Britannia. Kymmenestä suurimmasta vientimaasta puolet on Euroopassa ja puolet Euroopan ulkopuolella. Japani on iso markkina-alue, samoin Saudi-Arabia ja Kiina, Aalto mainitsee esimerkkejä.

Euroopan talouskehitys on edelleen hyvin hidasta, mikä vaikuttaa negatiivisesti suomalaiseen sahateollisuuteen.

– Myös ison vientimaan Kiinan rakennussektori on vaikeuksissa ja sahatavaran hintataso on heikko verrattuna kotimaiseen kustannustasoon. Lisäksi Venäjän sahateollisuus vie Kiinaan valtavat määrät sahatavaraa. Näistä syistä Suomen viennin määrä Kiinaan on pudonnut huomattavasti.

Sahateollisuuden ylivoimaisesti suurin yksittäinen kustannus muodostuu raaka-aineen hinnasta ja puunhankinnasta.

– Suomen ennätyskorkea tukkipuun hintataso muodostaa kansainvälisen kilpailukykymme kannalta hyvin vaikean tilanteen, toteaa Tino Aalto.

Sahalaitokset käyttävät uusinta teknologiaa

Suomalaiset sahateollisuusyritykset ovat viime vuosina investoineet tuotantolaitoksiinsa ja -prosesseihinsa ennätyksellisen paljon. Investointeja on tehty kymmenittäin ympäri Suomea. Investointien yhteissumma liikkuu useissa sadoissa miljoonissa euroissa.

– Suhdannetilanteen parannuttua suomalainen huippumoderni sahateollisuus on hyvissä kilpailuasetelmissa, korostaa Aalto.

– Investoinnit tarkoittavat myös sitä, että yritykset ovat sitoutuneita toimimaan Suomessa nyt ja tulevaisuudessa.

Hakkuiden rajoittaminen olisi hölmöä

Mitä muita vahvuuksia suomalaisella sahateollisuudella on kansainvälisessä kilpailussa kuin korkea automaatiotaso, sujuviksi hiotut tuotantoprosessit ja tuotteiden korkea laatu?

– Suomessa puuraaka-ainetta riittää huomattavan paljon. Täällä korjataan puuta vähemmän kuin mitä metsien vuotuinen kasvu on, Aalto vastaa.

– Kun pidetään kiinni hyvästä metsänhoidosta, niin Suomessa kyllä riittää korkealaatuista mänty- ja kuusitukkia nyt ja tulevaisuudessa.

– Iso huolenaihe on, möhlitäänkö Suomen valttikortti ryhtymällä pölhöpopulistisesti rajoittamaan hakkuita.

Tino Aallon mukaan ilmastopoliittiset hakkuurajoitukset olisivat taloudellisesti haitallisia ja ilmastonmuutoksen hidastamisen kannalta lyhytaikainen ilo.

– Sahatavaralle on jatkuva globaali kysyntä. Kysymys onkin, missä tukki kaatuu, koska jossain se kaatuu. Jos me emme korjaa ja sahaa puuta Suomessa, niin esimerkiksi länsinaapurissamme tilaisuus käytetään ilomielin hyväksi.

Enemmän puurakentamista

Hakkuurajoitusten sijaan esimerkiksi puurakentamisen edistäminen olisi ilmastopoliittisesti viisasta. Kotimaassa puun käyttö rakentamisessa on kuutiometreissä mitattuna pitkällä aikavälillä vähentynyt.

Puurakentaminen on rakentamisvaiheessa vähäpäästöistä ja mahdollistaa rakennuksen pienen hiilijalanjäljen. Kasvava puurakentaminen toimii hiilinieluna, ja valmis puurakennus on elinkaarensa ajan hiilivarasto.

– Valitettavasti puurakentamista ei valtiotasolla tunnisteta tällä hetkellä ilmastopolitiikan välineeksi, Tino Aalto harmittelee.

– Hallitus on parhaillaan laatimassa energia- ja ilmastostrategiaa, mutta puurakentamiselle ei nähdä mitään roolia. Jotta saisimme konkreettisesti edistettyä vihreää siirtymää ja luotua ratkaisuja ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun, niin uusiutuvaa materiaalia käyttävä puurakentaminen olisi siihen erinomainen keino.

sahateollisuus.com

Facebook | X