Suomi on edistyksellinen kiertotalouden kehitysympäristö ja meillä on jo hyviä esimerkkejä arvoa tuottavasta liiketoiminnasta. Kierrätys on vilkastunut sekä kuluttajien keskuudessa, että teollisuudessa. Metallien kierrätystä tekevillä yrityksillä on tässä avainrooli.

Suomen Romukauppiaiden Liitto ry:n toiminnanjohtaja Mia Nores sanoi haastattelussamme aiemmin, että metallien osalta suurimmat jätevirrat tulevat teollisuudesta.

- Kuluttajien jätteet ovat kuitenkin tärkeä lisä kokonaisuuden toimivuuden kannalta ja ne tukevat kattavan keräys- ja käsittelyverkoston ylläpitämistä. Onkin tärkeää, että kuluttajat saavat jatkossakin tuoda metallijätteen haluamaansa vastaanottopaikkaan. Tulevaisuudessa pitää varmistaa, että jo nyt hyvin toimivaa metallinkeräystä ja -kierrätystä ei ainakaan hankaloiteta, Nores toteaa.

Myös viranomaistyötä kehitettävä

Nores toteaa, että lainsäädäntö ja eri määräykset tiukkenevat koko ajan. Tämä tarkoittaa, että yrityksillä pitää olla yhä tarkemmat tiedot materiaaleista, niiden ominaisuuksista ja turvallisesta käytöstä.

- Isona haasteena on se, että käytännössä lainsäädäntö kohtelee esimerkiksi kierrätysmetallia tiukemmin kuin vastaavaa neitseellistä raaka-ainetta. Esimerkiksi EU:n kemikaaliasetuksella on hyvä tavoite suojella ihmistä ja ympäristöä. Se perustuu kuitenkin kiertotalouden sijaan ns. lineaaritalouteen (ota - käytä - hävitä) ja on siltä osin jäänyt ajastaan jälkeen. Sama koskee valitettavasti montaa muutakin ympäristösäädöstä tai sitä, miten niitä sovelletaan. Lähtökohta pitäisi olla, että kierrätettyjä raaka-aineita ei kohdella yhtään neitseellisiä raaka-aineita tiukemmin. Jos eroa on, sen pitäisi ennemminkin olla kierrätysraaka-aineen hyväksi. Valitettavasti EU:n Grean Deal ei vie asiaa parempaan suuntaan, Nores toteaa ja jatkaa:

- Ympäristölainsäädäntö ja työturvallisuuden kehittyminen asettaa painetta myös viranomaistyön kehittämiseen. Asiat muuttuvat nopeaan tahtiin ja myös viranomaisen tulisi kehittää toimiaan nopeammaksi. Edelleen viranomaisten prosessit saattavat kestää vuosia. Se on aivan liian kauan nykyisessä nopeasti muuttuvassa maailmassa.

Pulaa metalleista

Nores toteaa, että tuotteiden jätestatus pitäisi pystyä nykyistä helpommin lopettamaan niin kauan kuin tuotetta voidaan edelleen hyödyntää.

- Kierrätystä hankaloittaa se, että useinkaan ei ole tarkkaa tietoa siitä, mitä aineita ja seoksia kierrätettävä materiaali sisältää. Kierrätykseen saapuva metalliromu sisältää käyttötarkoituksesta riippuen erilaisia sidosaineita, mikä voi hankaloittaa kierrätystä. Sen lisäksi esimerkiksi sinkittyä materiaalia on vaikeaa kierrättää.

Näkymä on, että parin vuoden sisään tulee pula metalleista. Nyt jo on nähtävissä osassa metalleja rajuja hintapiikkejä. Siksi olisikin tärkeää eri keinoin tukea romujen kierrätystä, Nores painottaa.

Kiertotaloudessa syntyy mahdollisimman vähän hukkaa ja kerran käyttöön otettu materiaali kiertää jatkossa pidempään

- Metalleja voidaan kierrättää käytännössä loputtomasti. Kiertotalous tuo lisää kierrätykseen liittyvää teollisuutta ja yrityksiä. Nykyisin monelle on tuttua auton tai kännykän liisaaminen sen ostamisen sijaan. Jatkossa myös monet muut tuotteet voidaan hankkia palveluna. Myös tämä on kiertotaloutta samoin kuin monet alustatalouden ratkaisut. Suomella on tavoitteena olla kiertotalouden kärkimaa. Tämä toisi mukanaan myös uusia investointeja, Nores arvioi.

Kierrätysala työllistää

Nores sanoo, että kiertotalouden koulutukseen on ohjattu melko hyvin rahoitusta.

- Myös Suomen Romukauppiaiden Liitto ry on ollut edesauttamassa sitä, että logistiikan perustutkinnon alle on saatu materiaalinkäsittelijän suuntautumisvaihtoehto. Edelleen ollaan kuitenkin tilanteessa, että alalle ei ole riittävästi koulutusta vaan usein jää yrityksen tehtäväksi kouluttaa itse työntekijänsä.

- Vaikka monet prosessit ovat automatisoituja. Tarvitaan silti edelleen osaavaa henkilöstöä, jonka saaminen ei ole itsestäänselvyys. Työvoiman saatavuus alalla on haastava ja ala yleisesti kärsii työvoimapulasta. Tulevaisuudessa työpaikkoja syntyy kierrätysalalle selvästi enenevissä määrin. Työvoimapula tulee jarruttamaan alan kehitystä, jos siihen ei löydy ratkaisua, Nores arvioi.

Suomen Romukauppiaiden Liiton vetovastuu vaihtui

Ympäristönsuojelutekniikan DI Mia Nores aloitti toiminnanjohtajana toukokuun alussa. Nores on kestävän kehityksen, kiertotalouden, ympäristön sekä energia- ja ilmastoasioiden pitkän linjan syväosaaja.

Ennen tätä tehtävää Nores vastasi Outokummulla energiatehokkuuteen ja hiilineutraalisuuteen liittyvistä asioista sekä edunvalvonnasta.

- Urani olen tehnyt yrityksissä ja teollisuudessa, muun muassa kiertotalouden sekä ympäristö-, energia- ja ilmastoasioiden parissa. Minulla on yli kymmenen vuoden kokemus edunvalvonnasta. Aiemmin olen toiminut muun muassa Vapolla ympäristö- ja vastuullisuusjohtajana sekä Teknologiateollisuus ry:ssä, Nores kertoo ja jatkaa:

- Innostuin tästä tehtävästä, koska ala on aivan keskeinen osa kiertotaloutta ja sitä kautta kestävää kehitystä. Suomella on tavoitteena olla kiertotalouden edelläkävijämaa ja metallien kierrätystä tekevillä yrityksillä on tässä avainrooli. Haluan myös olla vahvistamassa suomalaisten yritysten toimintamahdollisuuksia. On inspiroivaa päästä edistämään kiertotalouden edelläkävijäalaa, Mia Nores linjaa.

Artikkeli on julkaistu Turun seudun Yritysmaailma -lehdessä 3/2021.