Liikenne satamien kautta vilkastui vuonna 2025 ja merikuljetusten määrä kasvoi edellisvuodesta. Tilastokeskuksen mukaan ulkomaan liikenteen rahtivolyymit kasvoivat noin 4,7 % vuoden 2024 tasosta. Viennin määrä kasvoi lähes 11 prosenttia, kun taas tuonti supistui hienoisesti, noin puoli prosenttia. Myös ulkomaan konttiliikenteen määrä kasvoi.

Merikuljetuksina kulki tavaroiden ulkomaankaupan tonneista 95,2 prosenttia. Jos tarkastellaan ulkomaankaupan euromääräistä arvoa, oli merikuljetusten osuus 82,5 prosenttia. Merikuljetusten osuus oli suurempi tuonnissa kuin viennissä.

– Satamilla on kriittinen merkitys Suomen saavutettavuuden ja huoltovarmuuden kannalta: yli 95 % ulkomaankaupasta kulkee satamien kautta. Tällä vuosikymmenellä erityisesti pandemia, Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja globaalin talouden epävarmuudet ovat aiheuttaneet muutoksia ja ennakoimattomuutta markkinaan. Vuonna 2025 nähtiin satamien kuljetusvolyymeissa vihdoin kasvua, iloitsee Suomen Satamat ry.:n toimitusjohtaja Piia Karjalainen tiedotteessa.

Myös matkustajaliikenne oli vuonna 2025 hienoisessa kasvussa. Satamien kautta kulki kaikkiaan lähes 13,9 miljoonaa matkustajaa. Matkustajamäärä kasvoi edellisvuodesta 2,4 % (13,5 miljoonaa matkustajaa v. 2024). Helsingin Satama oli vilkkain matkustajaliikenteen satama liki 9,8 miljoonan matkustajan määrällä.

Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen ja Tullin tuoreisiin tilastoihin vuodelta 2025.

EU:n satamastrategia julkaistiin

Euroopan komissio julkaisi maaliskuun alussa EU:n satamastrategian. Strategia viitoittaa komission ja jäsenmaiden toimia satama-alan toimintaedellytysten vahvistamisessa vastaten geo- ja kauppapolitiikan haasteisiin.

– Suomen Satamien näkökulmasta strategia on eheä kokonaisuus, joka keskittyy oikeisiin asioihin. Erityisesti ilahduimme siitä, että strategia nostaa nimenomaan satamien kilpailukyvyn eturintamaan ja tukee satamia puhtaan siirtymän toteuttamisessa, kommentoi Piia Karjalainen.

Erityisesti Suomen Satamat kiittelee seuraavia komission strategiassa esiin nostamia linjauksia ja toimia:

• komissio kannustaa jäsenmaita kohdentamaan EU-päästökaupan tuloja meriliikenteen puhtaan siirtymän investointien tukemiseen
• strategia tunnistaa haasteet liittyen pitkiin lupaprosesseihin ja niiden muodostamiin esteisiin satamien investointien ja innovaatioiden tiellä, ja lupaa niiden virtaviivaistamista
• strategia vastaa turvallisuushaasteisiin luomalla yhtenäisiä menettelyjä ja jakamalla parhaita käytäntöjä sekä tukemalla satamia kyberturvallisuuden kehittämisessä uusin työkaluin
• komissio kehittää sisävesiliikenteen ja -satamien toimintaedellytyksiä erillisen ohjelman puitteissa 2028-2034
• komissio nostaa esiin tarpeen vahvistaa eurooppalaisten toimijoiden mukana oloa satama-alan standardoinnissa
• myös rahoituksen kohdentamiselle on laadittu strategiassa periaatteet

Strategian kokonaisuus jakautuu viiteen pääteemaan: kilpailukyvyn, innovaatioiden ja digitalisaation vahvistamiseen, energiasiirtymän, kestävyyden ja puhtaan teollisuuden edistämiseen, satamien suojeluun ja turvallisuuteen, rahoituksen ja investointien saatavuuteen sekä sosiaalisen koheesion vahvistamiseen, osaamiseen ja työpaikkoihin.

– Komission valmistelutyöstä on paistanut halu tehdä strategiaa aidosti yhdessä alan toimijoita kuunnellen. Strategia huomioi ja luo edellytyksiä ja työkaluja myös erityisesti pienille ja keskisuurille satamille, Karjalainen toteaa.

Teksti- ja kuvalähde Suomen Satamat