
Syvälaituri 3 avaa Raahen Satamalle uuden kasvuvaiheen

Uusi syvälaituri 3 avaa käyttöön kokonaan uuden syväsatama-alueen. Raahen Satama Oy sai EU:n Connecting Europe Facility (CEF) -tukea Bothnia Wind -hankkeeseen 7,99 miljoonaa euroa, jolla on kehitetty sataman infrastruktuuria erityisesti merituulivoiman tarpeisiin. CEF-tuki kattaa noin 30 % investoinnin arvosta. Syvälaituri 3:n rakentaminen on osa Raahen sataman laajempaa kehittämistä puhtaan siirtymän ja merituulivoiman logistiikkakeskukseksi. Kuva: Eino Kivelä
03.09.2026 | Yrityselämässä tapahtuu, Teollisuus
Raahen Sataman mittava syvälaituri 3 -hanke on valmistunut. Uuden laiturin avajaisia vietetään 21.9.2026.
– Projekti on sujunut kokonaisuudessaan hyvin, jopa etuajassa, kertoo Raahen Satama Oy:n toimitusjohtaja Seppo Vehkaoja.
Syvälaituri 3 avaa käyttöön kokonaan uuden syväsatama-alueen. Erityisesti merituulivoimaprojekteja varten rakennettu laituri kestää poikkeuksellisen suurten ja raskaiden komponenttien käsittelyä, mutta palvelee yhtä lailla maatuulivoimahankkeita, teollisuuden projektikuljetuksia ja muuta satamaliikennettä.
– Kun laituri kestää valtavan suurten merituulivoimakomponenttien käsittelyn, se kestää myös muun raskaan tavaran. Syväsatama-alueella on uutta infraa ja tilaa sekä uudelle teollisuudelle että erilaisille satamatoiminnoille. Alueella on jo aikaisemmin rakennettu kokoonpanokenttä, ja nyt myös laiturialuetta on asfaltoitu.
Tuotanto satamassa tuo kilpailuetua
Uudesta syväsatama-alueesta kehitetään puhtaan siirtymän, satamaliikenteen ja teollisuuden keskittymää.
Alueella sijaitsee jo Saint-Gobainin kuonanjalostuslaitos. Raahen Satama on lisäksi solminut Infinergies Finland Oy:n ja Northern Europe Energy Group AS:n kanssa aiesopimuksen Power-to-X-hankkeiden ja muiden teollisuushankkeiden kehittämisestä.
– Yksi toimija voisi tulevaisuudessa tuottaa vetyä ja toinen esimerkiksi metanolia tai ammoniakkia. Näin niiden välille voisi muodostua teollinen symbioosi. Tässä vaiheessa kyse on kuitenkin hankekehityksestä, ei vielä tuotantolaitosten rakentamisesta, painottaa Vehkaoja.
– Toivomme tänne toimijoita, jotka hyötyvät sataman läheisyydestä ja tuovat samalla satamaliikennettä. Jos tehdas sijaitsee satamassa tai aivan sen vieressä, raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden etu- tai jatkokuljetukset jäävät pois. Se on valtava kilpailuetu.

Tilaa ja osaamista projektikuljetuksiin
Raahen Satama palvelee myös sisämaassa toimivia vienti- ja tuontiyrityksiä sekä rakennusprojekteja. Satamalla on runsaasti tilaa, kantavat laiturit ja kentät sekä vahvaa osaamista suurten, herkkien ja arvokkaiden erikoiskuljetuskomponenttien käsittelystä. Lähes 40 prosenttia Suomen rakennetun maatuulivoimakapasiteetin komponenteista on tuotu Raahen kautta.
– Jos yrityksellä on suuria projektikuljetuksia, Raahe on mielestäni yksi Suomen parhaista satamista niiden hoitamiseen, mainitsee Seppo Vehkaoja.
Satama kehittää myös sahatavaran vientiin uusia palvelumalleja. Vehkaoja näkee mahdollisuuksia erityisesti Keski-Eurooppaan suuntautuvassa liikenteessä.
– Meillä on tehokas ja osaava operaattori, joka hallitsee toiminnan erinomaisesti.
Raahen saavutettavuutta tukevat valtatie 8 sekä yhteydet itään valtatie 4:lle ja sen itäpuolelle.
– Satamaan on helppo tulla suurilla kuljetusyksiköillä, täällä on runsaasti tilaa. Perinteiset vahvuutemme ovat tallella, ja samalla rakennamme jatkuvasti uutta.
Lisää maa-alaa noin 20 hehtaaria
Raahen Sataman investoinnit jatkuvat syvälaituri 3:n valmistumisen jälkeen. Elkonniemen nykyinen, hieman yli 20 hehtaarin alue on suunniteltu laajennettavaksi noin kaksinkertaiseksi.
Satamalla on jo lupa rakentaa uuden täyttöaltaan reunapenger. Sen rakentaminen on tarkoitus kilpailuttaa vielä vuoden 2026 aikana.
– Laajennus tuo lisää tilaa merituulivoimakomponenteille ja synnyttää samalla uutta tilaa teollisuuden käyttöön. Tavoitteemme on, että penger valmistuu vuoden 2027 loppuun mennessä. Sen jälkeen allasta voidaan alkaa täyttää sataman omilla ruoppausmassoilla, jotka riittävät altaan täyttämiseen, Vehkaoja kertoo ja lisää, että täyttämiseen voidaan lisäksi käyttää valtion väyläosuuden ruoppausmassoja, mikäli Raahen Satama saa valtiolta päätöksen Raahen meriväylän syventämisestä 10 metristä 12 metriin.
– Viemme jatkuvasti eteenpäin tavoitettamme väylän syventämisestä. Samassa yhteydessä satamaan rakennettaisiin 12 metriä syvä ja halkaisijaltaan 400-metrinen kääntöallas. Suuremmat ja syvemmällä kulkevat alukset voisivat silloin operoida satamassa turvallisesti.
Elkonniemen laajennuksen valmistuttua alueella voisi olla esimerkiksi merituulivoimaloiden perustusten valmistusta ja merivarastointia sekä merituulipuistojen käytönaikaista operointia palvelevia aluksia. Suunnitelmiin sisältyy myös uusia toimisto- ja toimitilarakennuksia alueelle sijoittuville yrityksille.
Kauempana olevan tulevaisuuden ratkaisut riippuvat siitä, millaista teollisuutta alueelle sijoittuu. Vaihtoehtoja ovat esimerkiksi syvälaituri 3:n pidentäminen sekä uuden satama-altaan rakentaminen.
– Meillä on monta mahdollista kehityslinjaa, joista yksi on jatkaa syvälaituri 3:a altaan pohjukkaan. Matkaa sinne on vielä noin 450 metriä, kyseessä on valtavan suuri alue. Toisaalta, jos alueelle tulee nestemäisiä polttoaineita valmistavaa teollisuutta, joka tarvitsee erilliset laiturit, olisi siinä tapauksessa uuden satama-altaan ensimmäisten vaiheiden toteuttaminen melko todennäköistä, Seppo Vehkaoja puntaroi.

LinkedIn • Instagram • YouTube
Toimiston sähköposti: [email protected]
Haluatko oman yrityksen esille tähän?
Katso myös tämä

YIT lanseeraa uuden asumiskonseptin ja käynnistää 25 kodin rakentamisen Joensuuhun
YIT tuo markkinoille uuden YIT Olo-asumiskonseptin ja käynnistää samalla 25 asunnon kerrostalohankkeen Joensuun Penttilänrantaan.
Yrityselämässä tapahtuu, Rakentaminen

Pääkaupunkiseudun uuden raitiotievarikon rakentaminen alkaa
Vantaan ratikka on kaupungin ensimmäinen raitiotie, jonka myötä Vantaasta tulee Suomen neljäs ratikkakaupunki.
Yrityselämässä tapahtuu, Rakentaminen
