Tekoäly on noussut yhdeksi keskeisimmistä liiketoiminnan kehityksen ajureista, ja sen merkitys suomalaisille yrityksille kasvaa jatkuvasti. Vaikka monet toimialat ovat jo vuosia hyödyntäneet koneoppimista, konenäköä ja ennakoivaa analytiikkaa, kehitys on saanut uuden suunnan generatiivisen tekoälyn myötä. AI Finlandin johtaja Karoliina Partanen korostaa, että mahdollisuudet eivät rajoitu vain tuottavuuden tehostamiseen, vaan kyse on myös täysin uusien liiketoimintamallien rakentamisesta.

– Monet yritykset ovat käyttäneet tekoälyteknologioita jo pitkään, mutta nyt on tärkeää pohtia, miten generatiivista tekoälyä voidaan tuoda esimerkiksi asiakaskokemukseen, ostoprosessiin tai koko toimitusketjuun. Potentiaalia on valtavasti, paljon sellaista, mitä ei vielä edes tunnisteta, Partanen sanoo.

AI Finlandin verkosto yhdistää ja vauhdittaa

AI Finland toimii verkostona yrityksille, jotka haluavat hyödyntää tekoälyä tehokkaammin. Verkosto on avoin kaikille toimialoille ja sen jäsenistöön kuuluu niin startupeja, pk-yrityksiä, suuryrityksiä kuin julkisia organisaatioita. Tällä hetkellä mukana on 280 organisaatiota eri puolilta Suomea.

Ensimmäisen toimintavuotensa aikana AI Finland järjesti 60 tapahtumaa, julkaisi kolme selvitystä ja toteutti useita koulutuksia, joista yksi keskeisimmistä on johtavien tekoälytoimijoiden yhteistyönä huippuunsa hiottu AI 1000 -koulutusohjelma johtoryhmille ja hallituksille.

– Tavoitteena on nostaa osaamistasoa ja tarjota matalan kynnyksen keinoja päästä alkuun. Jo muutaman tunnin panostuksella voidaan saada koko yritysjohto samalle ymmärryksen tasolle, Partanen kertoo.

Verkoston päätapahtuma on vuosittain järjestettävä AI-gaala, jossa palkitaan merkittävimpiä suomalaisia tekoälyprojekteja kymmenessä eri kategoriassa. Gaalan tavoitteena on tuoda esille konkreettisia onnistumisia ja rohkaista uusia toimijoita lähtemään mukaan kehitykseen.

Kilpailukyky rakentuu ennakoijien eduksi

Tekoälyyn investoiminen ei ole enää pelkkä kehityskysymys, vaan myös strateginen selviytymiskeino. Partasen mukaanyritykset, jotka viivyttelevät investoinneissa, riskeeraavat asemansa markkinoilla. Samaan aikaan kilpailijat, jotka hyödyntävät tekoälyä personoituun tuotantoon ja palveluihin, voivat nopeasti saavuttaa etulyöntiaseman.

– Se ei enää riitä, että tekee asioita hyvin samalla tavalla kuin ennen. Tekoäly mahdollistaa kustomoidun ja skaalautuvan tuotannon myös pienemmille toimijoille. Jos yritys ei ole se, joka tekee tämän siirtymän, joku muu tekee, Partanen varoittaa.

Osaaminen ratkaisee – ja sen voi hankkia monella tavalla

Yrityksen kilpailukyky riippuu yhä enemmän sen kyvystä hyödyntää tekoälyä laaja-alaisesti. Partanen korostaa, että jokaisen työntekijän tulee olla oman työnsä tekoälyasiantuntija, mutta lisäksi jokaisessa organisaatiossa olisi hyvä olla muutama henkilö, jotka pystyvät arvioimaan ja ohjaamaan tekoälyn hyödyntämistä uusissa käyttökohteissa innovatiivisesti ja kokonaisvaltaisesti.

Yksi AI Finlandin yhteistyössä Aalto House of AI:n kanssa kehittämistä konsepteista on ilmainen tutkijavierailu, jossa yliopistotutkija viettää kaksi päivää yrityksessä tunnistaen tekoälyn potentiaalisia käyttökohteita.

Mistä aloittaa?

Partasen mukaan yritykset voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään: niihin, jotka jo hyödyntävät tekoälyä tuotannossa ja prosesseissa, sekä niihin, jotka vasta ottavat ensiaskeleita. Molemmille ryhmille on tärkeää nostaa osaamista ja kartoittaa konkreettisia käyttökohteita.

Keskeistä on tunnistaa oman roolin ja toimialan kannalta olennaiset tekoälyratkaisut. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi markkinoinnin ja taloushallinnon prosessien automatisointia, ennakoivaa huoltoa, energiankulutuksen optimointia tai täysin uusien tuote-, palvelu- tai liiketoimintamalli-innovaatioiden kehittämistä.

AI Finland tarjoaa myös vertaistukea ja yhteiskehittämistä:

– Yritykset arvostavat mahdollisuutta jakaa kokemuksiaan samassa tilanteessa olevien kanssa. Se luo realistisen pohjan oppimiselle ja kehitykselle, mikä on monille arvokkaampaa kuin perinteinen konsultointi, Partanen kuvaa.

Tulevaisuus on tekoälyn sovelluksissa

Vaikka suurten kielimallien kehitys on tasaantunut, Partanen uskoo, että seuraava harppaus syntyy sovelluksista:

– Teknologiat ovat olemassa, mutta kilpailuetu syntyy siitä, miten ne tuodaan osaksi liiketoimintaa – käyttöliittymien, käyttäjäkokemuksen ja konkreettisten hyödyntämistapojen kautta.

Suomalaisyrityksille tämä tarkoittaa rohkeutta kokeilla, investoida ja verkostoitua. Tekoäly ei ole vain tulevaisuuden ilmiö – se on jo nyt keskeinen tekijä, joka erottaa voittajat häviäjistä.

www.aifinland.fi