Turun satamalla on tärkeä rooli Suomen huoltovarmuuden näkökulmasta, sillä merimatka Turun ja Tukholman välillä taittuu 10 tunnissa. Lyhyt merimatka on juuri sopiva myös ajatellen rekkakuskien lepoaikaa. Koronapandemia asetti haasteen ilman harjoitusta, josta Turun satama selvisi kunnialla. Käynnissä oleva Ferry Terminal Turku -hanke uudistaa Turun matkustajasataman nykyaikaisen, nopeatahtisen, sujuvan ja turvallisen laivaliikenteen vaatimukset täyttäväksi meriliikenteenkeskukseksi.

– Rekkaliikenteen osalta olennainen asia on se, että merimatka Turusta Tukholmaan kestää 10 tuntia, joka on sama kuin rekkakuskeilta vaadittu lepoaika. Kun kuski pääsee laivalle ja lepää laivamatkan ajan, hän on laillisesti oikeutettu lähtemään liikkeelle, laivan saapuessa satamaan. Turku-Tukholma-välillä liikennöivät laivat pystyvät tekemään edestakaisen matkan vuorokaudessa, viettäen vain tunnin molemmissa satamissa, Turun Sataman toimitusjohtaja Erik Söderholm toteaa.

Turku-Tukholma-laivareitti muodostaa “merisillan” Tukholman ja Turun välillä.

– Tämä on ihmisten ja tavaroiden kuljettamisen näkökulmasta paras ja nopein reitti Ruotsiin.

Söderholm kertoo, että Turun kaupungin puitteissa Turun satamalla on ollut valmiusharjoituksia huoltovarmuuteen liittyen.

– Mitä tahansa tapahtuukin, jolloin Itämeren käyttö ehkä hankaloituu, Turku-Tukholma väli on lyhin reitti Ruotsiin ja Ruotsin kautta päästään etenemään maitse aina Keski-Eurooppaan saakka. Tämän on todennut myös Huoltovarmuuskeskus.

Turun satama on mukana Suomen satamapoolissa, joka on yksi virallisista varautumisyksiköistä.

– Varautumiseen liittyen meillä on tulossa koko Suomen laajuinen harjoitus toukokuussa. Harjoituksella vahvistetaan poikkeustilanteiden toimintakykyä. Meillä on valmistautumissuunnitelmat erilaisiin kriisitilanteisiin. Turun satama on pärjännyt hyvin aiempienkin kriisien keskellä mm. sijaintinsa ansiosta.

Söderholm muistuttaa, että Turku-Tukholma-liikennettä on ajettu jo 121 vuoden ajan. Aluksi reitillä kulki lähinnä ihmisiä ja postia, jolloin matka-aikakin oli merkittävästi nykyistä pidempi. Turun satamasta Tukholmaan liikennöivät laivat pysähtyvät matkalla myös Maarianhaminan satamassa.

– Erityisesti viime kesänä turistit löysivät Ahvenanmaan ja siellä kävikin paljon matkailijoita.

Laivalla suoraan Turun keskustaan

– Turkulaiset ovat tottuneet siihen, että meillä tullaan laivalla kaupungin keskustaan. Nyt meillä on käynnissä hienot suunnitelmat, joiden puitteissa Viking Linen satamakenttä muuttuu ja sinne on tulossa mm. museo sekä hotelli.

Söderholmin mukaan on kansainvälisestikin hieno juttu, että Turun satamasta päästään siirtymään keskustaan kävellen Aurajoen vartta.

– Tampereelta ja Helsingistä on suora rautatieyhteys terminaalin viereen, joka on hyvin harvinaista jopa maailmanlaajuisesti. Tämäkin yhteys kehittyy edelleen ja sen kiinnostavuus kasvaa, varsinkin kun tunnin juna toteutuu jossakin vaiheessa.

Terminaalihanke etenee suunnitellusti

– Meillä on käynnissä uuden yhteisterminaalin hanke, jonka haasteena on nyt rakennusmateriaalien saatavuuden turvaaminen ja toisaalta niiden korkea hinta. Kun laskimme hankkeen budjettia pari vuotta sitten, on nykyisillä materiaalihinnoilla aika vaativaa rakentaa tuohon suunniteltuun budjettiin. Emme ole kuitenkaan peruuttamassa mitään, vaan nyt mietitään eri rakentamisvaiheiden oikeaa ajoitusta, Söderholm painottaa.

Kuva: Jarmo Piironen

Arkkitehtikilpailun voittaja julkistetaan toukokuun lopussa

Turun sataman uuden yhteisterminaalin, Ferry Terminal Turku (FFT), arkkitehtikilpailun voittaja julkaistaan toukokuun lopussa. Valinta tehdään kolmen jäljellä olevan ehdokkaan välillä, jonka jälkeen suunnitelmia aletaan hiomaan.

– Uuden terminaalin hyvä toiminnallisuus on hankkeen keskeisin seikka. Terminaalin tulee olla valoisa, siellä on oltava riittävästi raikasta ilmaa ja siirtymisen laivaan sekä laivasta pois tulee tapahtua jouhevasti. Turvallisuuspuoli on niin ikään tärkeässä roolissa, jonka osalta mennään koko ajan lähemmäs lentokenttien turvamääräyksiä. Hankkeeseen kuuluu olennaisesti myös terminaalin ja rahtikentän digitalisointi. Rahtikentän digitaaliset näytöt ohjaavat jatkossa ajoneuvot oikeisiin paikkoihin, Söderholm toteaa.

Yksi hankkeeseen liittyvistä asioista on Viking Linen uuden satamalaiturin rakentaminen.

– Kyseessä on kohtalaisen haastava projekti, koska merenpohjassa on ensin 10 metriä vettä ja sen jälkeen 40 metriä savea. Paalutukseen kuluu todella paljon terästä, joka on nyt aika kallista. Ferry Terminal Turku (FTT) on Turun Sataman sekä Tallink Silja ja Viking Line -varustamojen yhteinen hanke matkustajaliikenteen kehittämiseksi. Hankkeessa rakennetaan uusi yhteinen matkustajaterminaalialue varustamojen käyttöön. Uuden yhteisterminaalin arvioitu valmistumisajankohta on vuodenvaihteessa 2025–2026. Hankkeen kustannusarvio on 172 miljoonaa euroa.

Turun Sataman toimitusjohtaja Erik Söderholm. Kuva: Markku Koivumäki

Risteilymatkustajat ovat palanneet laivoille

– Haasteista huolimatta, olemme hyvällä mielellä. Matkustajat ovat palanneet laivoille ja vaikka matkustajamäärät eivät olekaan vielä 2019 vuoden tasolla, meillä oli viime maaliskuussa jo 175 000 matkustajaa ja huhtikuussa päästään varmasti jo tuotakin suurempiin matkustajamääriin. Matkustajamäärien kasvussa uudella Viking Glorylla on ollut iso merkitys.

Söderholm mainitsee, että rahtipuoli on säilynyt koko koronakriisin ajan samalla tasolla, mutta risteilymatkustajat katosivat.

Viking Glory tarjoaa modernia luksusta ja runsasta rahtikapasiteettia

– Viking Glorysta on saatu pääosin positiivista palautetta ja hieno alushan se on. Aluksessa on suuret ikkunat, joten laivaan tulee valoa paljon totuttua enemmän. Laivalta löytyy uusia ja erilaisia ravintolaratkaisuita, joten laadukkaita ravintoloita löytyy varmasti jokaiseen mielitekoon.

Söderholm kertoo, että Viking Gloryssä on rahtikapasiteettia 1500 metriä, joka on yhtä paljon, kuin mitä tyypillisessä 90-luvun rahtilaivassa oli.

– Gloryn edeltäjässä Amorellassa oli rahtikapasiteettia 900 metriä, joten tässä uudessa laivassa sitä on vielä 600 metriä enemmän, joka on huima parannus.

Viking Gloryn ratkaisut ovat rahtipuolella todella hyviä, joten laiva saadaan lastattua tehokkaasti ja kivuttomasti.

– Nämä uudet alukset ovat hienoja monen tarkoituksen laivoja, siellä turisteja, business- ja konferenssimatkustajia sekä rahtia, joiden yhdistelmästä syntyy varustamoille kannattavaa liiketoimintaa.

Reittisuunnitelmat Puolan Gdyniaan edelleen tarkastelussa

– Meillä on parin varustamon kanssa ihan asialliset keskustelut käynnissä Gdynian yhteydestä. Pandemia ei ole tarjonnut asian etenemiselle suotuisia mahdollisuuksia, koska kriisin aikana ei tuollaisia päätöksiä voida ymmärrettävästi tehdä. Reitti voisi avautua joko vuonna 2023 tai 2024. Rahtipuolella kyseiselle reitille olisi varmasti riittävästi liikennettä, mutta mistä saadaan matkustajia myös marraskuussa, aiheuttaa asiaan pienen haasteen, Söderholm pohtii.

Läjitys Hirvensalon lauttarantaan

Ympäristöpuolellakin tapahtuu, sillä Turun kaupunki alkaa rakentamaan Hirvensalon Lauttarantaan läjtysallasta, jonne ruoppausmassat jatkossa viedään ja siitä saadaan samalla uutta rakennusmaata.

– Turun kaupunki on vahvasti hiilineutraalisuuden asialla ja tässä hankkeessa päästään tuohon asiaan kiinni. Kippaamme meidän ruoppausmassat jatkossa Hirvensalon läjitysaltaaseen, jonka ansiosta kaupungin rakennusmaa vähitellen lisääntyy. Jossakin vaiheessa sinne syntyy todella hieno asuinalue aivan laivareitin viereen, Hirvensalon rantaan. Tämä on mielestäni hyvää kehitystä, joka edustaa vähän Hollannin tyyliä.

www.portofturku.fi