Käynnissä oleva Ferry Terminal Turku -hanke uudistaa Turun matkustajasataman nykyaikaisen, nopeatahtisen, sujuvan ja turvallisen laivaliikenteen vaatimukset täyttäväksi merikeskukseksi. Mittava hanke sisältää uuden matkustajaliikenteen yhteisterminaalin lisäksi merkittäviä uudistuksia laiturirakenteisiin, kenttäalueisiin ja liikennejärjestelyihin. Matkustajaliikenteen lisäksi Ferry Terminal Turku palvelee myös elinkeinoelämälle tärkeää Suomen ja Skandinavian välistä rahtiliikennettä.

Ferry Terminal Turku (FTT) on Turun Sataman sekä Tallink Silja ja Viking Line -varustamojen yhteinen hanke matkustajaliikenteen kehittämiseksi. Tavoitteena on rakentaa uusi yhteinen matkustajaterminaalialue varustamojen käyttöön. Uuden yhteisterminaalin arvioitu valmistumisajankohta on vuodenvaihteessa 2025–2026. Hankeen kustannusarvio on 172 miljoonaa euroa.

Ferry Terminal Turun arkkitehtikilpailu on käynnistynyt

– Meillä on arkkitehtikilpailu lähtenyt liikkeelle, jossa on useampi vaihe. Ensimmäinen vaihe siitä on nyt julkisessa kilpailutuksessa. Arkkitehtitoimistoilla on suurta mielenkiintoa hanketta kohtaan ja tulemme valitsemaan viisi arkkitehtitoimistoa jatkoon, ennalta määrätyn pisteytyssysteemin perusteella. Meille on tärkeää, että jatkoon valittavilla arkkitehtitoimistoilla olisi kokemusta juuri tämän tyyppisistä kohteista, toimitusjohtaja Erik Söderholm toteaa.

Viisi eniten pisteitä saanutta arkkitehtitoimistoa pääsee jatkoon. Jatkokarsintojen kautta valittava voittaja selviää ensi vuoden puolella.

– Kun arkkitehtisuunnitelmat ovat valmiina, lähdemme etsimään kohteelle rakentajaa ja kilpailuttamaan sitä puolta. Tavoitteenamme on päästä rakentamaan terminaalia vuonna 2023 ja sen on tarkoitus valmistua joulukuussa 2025.

Söderholm mainitsee, että yhtenä haasteena aikataulun toteutumisessa on kaavoitus ja siihen liittyvät mahdolliset valitukset, joihin liittyvistä asioista vastaa Turun kaupunki.

Turun Satama Oy:n toimitusjohtaja Erik Söderholm.

Mittavat satamalaitureiden uusinnat

Turun sataman laiturit muodostavat toisen merkittävän osan modernia satamahanketta.

– Teemme Viking Linelle kokonaan uuden pistolaiturin kohtaan, jossa oli aiemmin junalauttaliikennettä. Laiturin kustannukset kohoavat yllättävän korkeiksi, koska pohjassa on 60 metriä savea ja 20 metriä moreenia ennen peruskalliota. Myös Suomen vaativat ilmasto-olosuhteet aiheuttavat omat haasteensa rakenteille, joten laituri on perustettava huolella. Laiturihanke käynnistyy täydessä mitassaan ensi kesänä, Söderholm mainitsee.

Viking Linen pistolaiturin valmistuttua, Tallink Silja siirtyy siihen väliaikaisesti, jonka aikana korjataan Tallink Siljan vanha laituri.

– Tallink Siljan vanha laituri on perustettava uudestaan ja laitettava nykyaikaiseen kuntoon. Samassa yhteydessä puramme pois alta vanhan 50-luvulla valmistuneen matkustajapaviljongin, jolla saamme alueelle hyvin liikkumatilaa. Kun laiturin peruskorjaus valmistuu, Tallink Silja siirtyy omalle paikalleen ja Viking Line siirtyy käyttämään laituria terminaalin valmistuttua. Kaiken tämän kanssa yhtä aikaa rakennamme lisäksi matkustajaterminaalia ja siihen liittyviä matkustajaputkia, Söderholm kertoo.

Uusi rahtikenttä hyödyntää laajasti digitalisaation mahdollisuuksia

Yhden hankkeen osista muodostaa Turun sataman rahtikenttä, joka muotoillaan uudestaan. Rahtikentällä tulee toimimaan jatkossa kaksi varustamoa.

– Ulosajo rahtikentältä tulee tapahtumaan jatkossa pohjoisen suuntaan, Linnan alueelle ei tule enää jatkossa purkautumaan liikennettä. Tätä varten avataan vanhan Vaasantien linjaus, joka mahdollistaa leveän sisään- ja ulosajokentän. Ulosajo tapahtuu entisen Schenkerin terminaalin kohdalta, eli nykyistä lähempää Pansiontietä.

Söderholm kertoo, että koko rahtikenttä digitalisoidaan, käsittäen digitaaliset näytöt niin henkilöautoille kuin rekoillekin, joten alueen läpiajo sujuu nopeasti. Rahtikentälle tulee myös parkkipaikat perävaunuille.

Terminaalin läpimenoaikoja ja turvallisuutta kehitetään

– Viiden vuoden kuluttua maailma on eri näköinen kuin nyt, joka on osattava huomioida nyt tehtävissä suunnitelmissa. Tulemme menemään turvallisuuden osalta lähemmäs lentokentän turvallisuustasoa, unohtamatta välttämätöntä liikkumisen sujuvuutta. Passintarkastukseen ei voi olla jonoja, vaan se on toteutettava jollakin muulla tavalla, esim. kasvojentunnistuksella. Meillä voi olla perjantai-iltana lähdössä samanaikaisesti 6000 matkustajaa, Söderholm toteaa.

Uusi Viking Glory kasvattaa sataman rahtikapasiteettia merkittävästi

Viking Linen uusi laiva Viking Glory aloittaa liikennöinnin maaliskuussa. Kaikki Gloryn viikonloppuristeilyt on Söderholmin mukaan varattu täyteen aina ensi kesään saakka.

– Muistaakseni Viking Linella on pelkästään siihen laivaan jo 100 000 varausta. Ihmisillä on nyt selkeästi mielenkiintoa matkustamiseen. Rahtipuoli toiminut koko kriisin ajan todella hienosti, eikä siellä puolella ole ollut mitään ongelmaa.

Söderholm kertoo, että Viking Gloryssä on lähes kaksinkertaiset rahtitilat verrattuna Amorellaan, jonka kautta Turku-Tukholma reitin rahtikapasiteetti tulee kasvamaan merkittävästi.

– 30 vuotta sitten oli sen kokoisia rahtialuksia, mikä on nyt Gloryn rahtikapasiteetti. Nyt siitä on tavallaan rahti- ja matkustajalaiva yhdessä paketissa. Tämä on todella hieno ratkaisu juuri tähän Turku–Tukholma-reitille.

Ferry Terminal Turku tähtää kulkemisen vaivattomuuteen

– Hankkeen kautta pyrimme saavuttamaan vaivatonta kulkua sekä henkilö- että tavaraliikenteelle. Varustamoiden asiakkailla pitää olla tunne, että tämä on juuri se oikea satama käyttää. Itse terminaali on miellyttävä kokemus, siitä pääsee nopeasti läpi, siellä on riittävästi happea ja kaikki eri toimenpiteet tapahtuvat sujuvasti, unohtamatta turvallisuutta, joka tuodaan täysin uudelle tasolle. Rahdin osalta uusi digitaalinen järjestelmä on erittäin tärkeässä roolissa, koska ihminen ei pysty Söderholmin mukaan hoitamaan kokonaisuutta riittävän täsmällisesti ja tehokkaasti.

– Lastaussuunnitelma pitää olla helppoa toteuttaa. Laivan perämies vastaa laivan lastaamisesta, joten hänellä pitää olla tarvittavat työkalut rakentaa lastaussuunnitelma niin, että laiva on trimmissä. Suunnitelmaa tehdään pitkälti rekkojen painojen perusteella. Jos mukana on vaarallisia aineita, ne on osattava sijoittaa oikeaan kohtaan laivaa.

Digitaalisen järjestelmän valinta on Söderholmin mukaan yhtä aikaa mielenkiintoista ja haastavaa. Pitää osata ja uskaltaa katsoa eteenpäin, että löydetään oikea ratkaisu viiden vuoden päähän.

– Budjetissa on toki pysyttävä, mutta järjestelmän valinnassakin on onnistuttava hyvin, että satama on seuraavat 20–30 vuotta kilpailukykyinen ja asiakkaat ovat tyytyväisiä.

Säännöllistä reittiä Gdyniaan kaavaillaan

– Pyrimme jatkossa saamaan satamaan muutakin liikennettä kuin Turku-Tukholma-välille. Toki unohtamatta sitä, että se on ollut meidän toimintamme selkäranka jo 130 vuotta. Olemme olleet keskusteluissa Puolan Gdynia kanssa mahdollisesta liikennöinnin aloittamisesta Gdynia-Turku-välillä. Toki siihen tarvitaan kiinnostunut varustamo hoitamaan reitin liikennöintiä. Yritämme tehdä reitin aloittamisen varustamolle mahdollisimman helpoksi tehtävien uudistusten kautta. Gdyniassakin on aivan uusi matkustajaterminaali, jonka avajaisissa olin pari kuukautta sitten, Söderholm kertoo.

Gdynian päässä on panostettu liikenteen sujuvaan logistiikkaan, joten rahtiliikenteen kanssa päästään nopeasti pääteille, eikä siellä ole tarvetta mennä rekoilla kaupungin keskustaan.

– Tätä samaa me olemme toteuttamassa täällä Turun satamassa. Meidän tehtävänä on rakentaa toimivat edellytykset liiketoiminnalle.

Turun satama on vielä kaukana normaalista, mutta liikennemäärät ovat tänä vuonna kasvaneet merkittävästi edellisvuoden pohjalukemista.

– Olemme aika kevyt organisaatio, joten olemme selvinneet kriisin aikana yllättävän hyvin. Jos Helsingin satama teki viime vuonna 10 miljoonaa tappiota, me teimme kuitenkin neljä miljoonaa liikevoittoa. Kriisin aikana huoltovarmuuskeskuskin on tukenut tätä Suomen kolkkaa, eli Naantalia ja Turkua, joten siinä suhteessa meidän asiat on ihan hyvin. Toki haluaisimme päästä palamaan takaisin normaaliin, koska meidän investoinnit on laskettu toki sen varaan, Söderholm toteaa loppuun.

www.portofturku.fi