Koko Suomi on valokuituverkon piirissä noin kolmen vuoden kuluessa, joten nopea ja vakaa valokuituyhteys on pian kaikkien halukkaiden saatavilla. Nopeaa tiedonsiirtoa tarvitsevien on jo nyt mahdollista hankkia valokuituyhteys ilman suuria taloudellisia investointeja. Avoimessa valokuituverkossa oman palveluntarjoajansa voi kilpailuttaa vaikkapa vuosittain.

– Suomi oli länsimainen valokuituverkkojen kehitysmaa vielä pari vuotta taaksepäin, koska maamme isot operaattorit tekivät suuria panostuksia pääasiassa mobiilitiedonsiirtoon. Suomi on ollut langattomien verkkojen luvattu maa Nokian jälkimainingeissa, ja kiinteitä valokuituyhteyksiä on tähän saakka pidetty lähinnä isojen pörssiyhtiöiden etuoikeutena liike-elämässä. Kuluttajakäyttöön tulleet nopeat valokuituyhteydet ovat auttaneet myös pienempiä yrityksiä ymmärtämään niiden mahdollisuudet omassa liiketoiminnassaan. Kyseessä on nopea, vakaa ja luotettava tiedonsiirtoteknologia, jonka kapasiteetti skaalautuu ilman kalliita laitteistopäivityksiä seuraavat 40 vuotta, Valokuitusen yritysmyyntipäällikkö Jan-Erik Lind kertoo.

Ensimmäisinä valokuituyhteyksiä alkoivat käyttää yritykset, joiden toiminta vaatii paljon upload- ja download-tiedonsiirtoa. Tällaista toimijakenttää edustavat muun muassa insinööritoimistot.

– Nyt kun valokuituverkot ovat yleistyneet, myös niiden hinnat ovat tulleet samalle tasolle 5G-rakentamisen kanssa. Joissakin tilanteissa valokuitu on ylivoimainen vaihtoehto, varsinkin silloin, kun yrityksen työntekijöillä on kiinteä työpiste. Koronapandemia teki ison palveluksen valokuituyhteyksien suosiolle, kun ihmiset työskentelivät kotikonttoreilta käsin ja tarvitsivat laadukkaita yhteyksiä.

Valokuituverkon käyttövarmuus ja ekologisuus ovat omaa luokkaansa

Käyttövarmuuden osalta maan alla kulkeva suojattu valokuituverkko varareitteineen on Lindin mukaan ylivoimainen, koska se ei ole altis säälle tai muullekaan toiminnalle.

– On hyvä muistaa, että aina kun puhutaan vaikkapa 5G-yhteydestä, se tulee mahdollisimman pitkälle valokuitua pitkin, minkä jälkeen se muunnetaan langattomaksi verkoksi. Tästä syystä ilman valokuitua ei olisi myöskään 5G-yhteyksiä.

Mitä korkeammille taajuuksille mennään, sitä enemmän langattomat verkot tarvitsevat tukiasemia. Mobiilissa puhutaan jo nyt 6G:stä. Valokuitu skaalautuu Lindin mukaan ongelmitta seuraavat 40 vuotta, ilman tarvetta laitteistopäivityksille, joita taas langattomalla puolella vaaditaan nopeuksien kasvaessa 6- ja 7G:hen. Muun muassa tästä syystä valokuitu on tutkitusti hiilijalanjäljeltään paljon pienempi ja ympäristöystävällisempi vaihtoehto kuin langattomat kilpailijansa.

– Yrityksille on merkityksellistä tietoliikenneyhteyksien toimintavarmuus, ympäristöystävällisyys sekä skaalautuvuus. Käyttäjän tarpeisiin muovautuvan valokuituyhteyden nopeus on aina vakio.

Valokuitu as a Service (VaaS) -palvelu madaltaa hankintakynnystä

Lind kertoo, että valokuidussa on ollut pitkään ongelmana, että kun joku toimija rakentaa valokuituverkon, valokuidun käyttäjä joutuu sitoutumaan kyseisen toimijan tarjoamaan ratkaisuun hyvin pitkäksi aikaa – jopa kymmeniksi vuosiksi. Valokuitunen on tuonut tähän kaivatun muutoksen. Valokuitusen verkko on aidosti Suomen ainoa, valtakunnallinen, avoin valokuituverkko, johon yritys voi sitoutua haluamakseen ajaksi ja valita tarvitsemansa operaattoripalvelut haluamaltaan verkon operaattorilta. Näin yritys voi muokata käyttämiään nettipalveluita elinkaarensa alati muuttuviin tarpeisiin.

– Yrityksille meidän verkossamme operoi tällä hetkellä neljä palveluntarjoajaa, kuluttajapuolella niitä on jo kymmenen. Palveluntarjoajien määrä kasvaa jatkuvasti, joten verkkopalvelut on mahdollista kilpailuttaa vaikka vuoden välein.

Suomessa ollaan Lindin mukaan menossa kovaa vauhtia Ruotsin malliin, jossa kaikki valokuituverkot ovat avoimia ja valokuituinfran rakentajalla voi olla jopa 40 operaattorivaihtoehtoa. Myös Valokuitunen hakee jatkuvasti uusia yhteistyökumppaneita palveluntarjoajista.

Valokuitunen operoi Telian runkoverkossa, joka on Suomen suurin runkoverkko. Valokuitusen omaa verkkoa rakennetaan Telian runkoverkkoon tukeutuen. Valokuitunen ei tuota omia operaattoripalveluita verkkoon.

Valokuituyhteys ilman taloudellista riskiä

Valokuidun rakentamiskustannukset riippuvat aina alueesta. Ensin Valokuitusella suunnitellaan uusi alue, jolla myydään valokuitua. Kun tietty tilausmäärä alueella täyttyy, kyseinen valokuituverkko rakennetaan.

– Suosituin tapa valokuituyhteyden hankintaan on ollut meidän VaaS-palvelu, jolloin me vastaamme yhteyden ylläpidosta, kunnosta sekä toimivuudesta. Kevyen kuukausimaksun lisäksi asiakas tarvitsee valitsemansa operaattorin tarjoamat palvelut. Asiakkaalle ei lähde yhtään laskua ennen kuin valokuituyhteys on käytössä, Lind lupaa.

Kokonaiskustannus asiakkaalle syntyy kahdesta osasta, eli itse valokuituyhteyden kustannuksista sekä verkko-operaattorin tarjoamista yhteyspalveluista.

– Missiomme on pystyä tarjoamaan mahdollisimman monelle suomalaiselle ja suomalaiselle yritykselle valokuituyhteys avoimessa verkossamme. Rakennamme ja laajennamme verkkoamme tällä hetkellä nopeiten Suomessa, koska keskitymme vain ydinosaamiseemme. Tässä auttaa myös vakavarainen omistuspohjamme, jonka muodostavat CapMan (60 %) ja Telia (40 %), Lind mainitsee loppuun.

www.valokuitunen.fi

Facebook | Instagram | LinkedIn | YouTube