Tulevien vuosien liikennepolitiikan keskeiset linjat luodaan parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä olevassa valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa eli ns. Liikenne 12 -suunnitelmassa, kirjoittaa Väyläviraston pääjohtaja Kari Wihlman.

Liikenne 12 -suunnitelma muodostaa perustan tehokkaalle, turvalliselle ja kestävälle liikennejärjestelmälle. Suunnitelmassa määritellään lisäksi väylänpidon rahoituksen tavoitetaso. Suomen elinvoiman ja kilpailukyvyn säilyttämisen kannalta on olennaista pitää huolta nykyisen infrastruktuurin kunnosta.

Liikenne 12 -suunnitelmassa esitetään perusväylänpidon rahoituksen korottamista vuodesta 2030 alkaen, mikä parantaa mahdollisuuksia hallita tie- ja rataverkon korjausvelkaa. Vesiväylien osalta tilanne on sen sijaan varsin hyvä, eikä niihin kohdistu merkittävää korjausvelkaa.

Liikenne 12 -suunnitelmaa toimeenpaneviin väyläverkon ohjelmiin sisältyvät Väyläviraston perusväylänpidon suunnitelma, suunnitteluohjelma ja investointiohjelma.

Väylävirasto on uudistanut väylänpidon ohjelmointia kokoamalla tammikuussa julkaistut perusväylänpidon suunnitelman ja suunnitteluohjelman sekä kevään aikana julkaistavan investointiohjelman yhdeksi selkeäksi kokonaisuudeksi. Uudistuksen tavoitteena on parantaa läpinäkyvyyttä, tukea pitkäjänteistä päätöksentekoa sekä helpottaa kokonaisuuden hahmottamista päättäjille, sidosryhmille ja kansalaisille.

Ohjelmat perustuvat ajantasaiseen tietoon, vaikutusten arviointiin sekä jatkuvaan asiakas- ja sidosryhmävuorovaikutukseen. Ne ovat keskeinen osa Liikenne 12 -suunnitelman toimeenpanoa ja nojaavat sen tavoitteisiin: toimivuuteen, turvallisuuteen ja kestävyyteen. Ohjelmakokonaisuus päivitetään vuosittain.

Hankkeet etenevät

Perusväylänpidon ohella on tärkeää panostaa myös väyläverkon kehittämiseen, sillä uudet investoinnit sujuvoittavat logistisia yhteyksiä ja tukevat elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä.

Vaikka rakennusalan kasvunäkymät viime vuodelle eivät toteutuneet ennakoidulla tavalla, infrarakentaminen erottui positiivisesti noin neljän prosentin kasvulla. Kasvua on osaltaan vauhdittanut Petteri Orpon hallituksen ohjelmaan sisältyvä kolmen miljardin euron infrainvestointikokonaisuus sekä päätökset useista muista uusista väylähankkeista.

Väylävirastolla on tällä hetkellä käynnissä tai käynnistymässä lähes 60 laajaa tie-, rata- ja vesiväylähanketta eri puolilla Suomea. Väyläinfran kehittämiselle on näin ollen olemassa selkeä ja pitkäjänteinen näkymä, mikä luo edellytykset myös infra-alan tuottavuuden pitkäaikaiselle kehitykselle.

Myös maamme uuden jäänmurtajan hankinta etenee. Aluksen konseptisuunnittelu on valmistunut ja seuraavaksi käynnistyy telakkakilpailutus. Rakentamisen on tarkoitus alkaa vuonna 2027. Jäänmurtajan rakentaminen on osa WINMOS IV -hanketta, jolle on myönnetty 42 miljoonaa euroa CEF-tukea. Uusi murtaja on käytössä vuonna 2029.

Painopistealueena sotilaallinen liikkuvuus

Viime vuosien aikana sotilaallisen liikkuvuuden hankkeiden merkitys ja tarve on entistään korostunut. Sotilaallisen liikkuvuuden hankkeiden rahoitustarve Liikenne 12 -suunnitelmakaudella on noin 3,5 miljardia euroa.

Sotilaallisen liikkuvuuden rahoitusta on tarkoitus kohdistaa esimerkiksi eurooppalaisen raideleveyden suunnitteluun, siltojen kantavuuden parantamisiin, varalaskupaikkoihin sekä sotilaallisen liikkuvuuden kannalta merkittävien maantieyhteyksien, ratayhteyksien ja vesiväylien kehittämiseen ja parantamiseen koko maassa.

Tavoitteena on saada sotilaallisen liikkuvuuden hankkeisiin varmistettua maksimaalinen EU- ja koheesiorahoitus, mikä edellyttää riittävää hankkeiden suunnitelmavalmiutta.

Teksti- ja kuvalähde Väylävirasto