Pyydä tarjous

Mantsisella on hyvät mahdollisuudet työuralla etenemiseen

Digipalvelut
17.12.2020 | Koulutus ja opiskelu

Atte Vuomajoki työskentelee sähköasentajana Mantsinen Groupin Ylämyllyn tehtaalla. Sähkö- ja automaatioasentajan opinnot Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riveriassa ovat hänellä loppusuoralla, valmistuminen koittaa tänä syksynä. Atte Vuomajoki suorittaa kaksoistutkintoa, ylioppilaskirjoituksista vielä jäljellä oleva pitkä matematiikka on edessä ensi keväänä.

– Peruskoulun jälkeen v. 2016 opiskelupaikkaa miettiessäni minulla oli vaihtoehtoina sähköala ja lukio. Riverialla oli tuolloin kaksoistutkinnosta infotilaisuus, jonka kävin kuuntelemassa. Innostuin mahdollisuudesta suorittaa molemmat tutkinnot. Hain opiskelemaan sähkö- ja automaatioasentajaksi ja päätin suorittaa lukio-opinnot siinä samalla.

– Riverian kautta sain tietää, että Mantsisella voisi olla mahdollisuus suorittaa työharjoittelu. Laitoin hakemuksen, pääsin haastatteluun ja sain harjoittelupaikan kesällä 2019. Helmikuusta 2020 lähtien olen ollut Mantsisella oppisopimuskoulutettavana.

– Heinäkuussa 2021 menen varusmiespalvelukseen, jonka jälkeen olen suunnitellut jatkavani opintoja ammattikorkeakoulussa sähkö- ja automaatiotekniikan insinööriksi. Heitä tarvitaan Mantsisellakin suunnittelutehtävissä, Vuomajoki toteaa

Sähköasentajan työ ei ole tylsää

Alansa huippuna koko maailmassa Mantsinen Group on ainutlaatuinen työnantaja. Sellaisia töitä, joita Mantsisella tehdään, ei pääse missään muualla Suomessa tekemään.

– Mantsisella olen saanut tehdä monipuolisesti materiaalinkäsittelykoneiden sähkökokoonpanoon liittyviä töitä johtosarjojen asennuksista koneiden anturiohjelmointeihin. Parasta asentajan työssä on sen monipuolisuus ja vaihtelevuus, työssä oppii jatkuvasti uutta, sanoo Vuomajoki. Atte Vuomajoki kertoo, että Mantsinen huolehtii työntekijöistään erittäin hyvin, ja työyhteisössä on mukava ilmapiiri.

– Työharjoittelijana olen saanut tarvittaessa apua ja kannustusta kokeneilta työntekijöiltä. Mantsisella työvälineet ovat ajan tasalla ja työturvallisuuteen kiinnitetään paljon huomiota.

Kekseliäisyyttä ja tarkkuutta tarvitaan Atte Vuomajoen mukaan sähköala on mielenkiintoista, koska työtehtävissä pääsee käyttämään aivojaan.

– Tarvitaan ongelmanratkaisukykyä, erityisesti automaatiopuolella. Reipas työote, positiivinen asenne ja huolellisuus auttavat pääsemään töihin ja pärjäämään työssä.

– Jos katsotaan tulevaisuuteen, niin sähköalan työllistymisnäkymät ovat hyvät. Sähkön rooli käyttövoimana kasvaa jatkuvasti alalla kuin alalla. Alan koulutusta kannattaa siis harkita. Työ on monipuolista, jopa hauskaa. Koulutus Riverialla oli tasokasta, siellä on opetuskäytössä nykyaikaiset laitteet ja välineet.

Mantsiselta maailmalle

Mantsinen Group on vuonna 1974 perustettu perheyritys, joka on erikoistunut materiaalinkäsittelykoneisiin ja logistiikkapalveluihin. Yrityksen alusta asti Mantsisen strategiana on ollut tarjota asiakkailleen tehokkain ja turvallisin ratkaisu irtotavaran käsittelyyn. Nykyään Mantsinen on kansainvälinen yhtiö, jolla on vahvat paikalliset juuret. Mantsinen Groupin toiminta on jakautunut kahteen liiketoimintayksikköön: materiaalinkäsittelykoneiden ja työlaitteiden valmistukseen sekä logistiikkapalveluihin. Mantsisen materiaalinkäsittelykoneet valmistetaan Pohjois-Karjalassa Liperin Ylämyllyllä, ja osa loppukokoonpanosta tehdään Raumalla. Koneet toimitetaan maailmanlaajuisesti kumppaniverkoston kautta. Logistiikkapalveluita yhtiö tarjoaa Suomessa ja Venäjällä tavoitteenaan olla arvostetuin kumppani puu- ja romukenttien sekä terminaalien toimintojen ulkoistuksissa. Mantsinen Groupin intohimona on ratkaista haasteita ja innovoida jatkuvasti uutta. Lopputuloksena on edelläkävijöiden materiaalinkäsittelykoneet ja logistiset ratkaisut, jotka vievät koko alaa eteenpäin ja kestävät sukupolvelta toiselle. Mantsinen Groupissa työntekijöitä on yli 550. Kaksi liiketoimintayksikköä ja kansainvälinen toimintaympäristö takaavat, että Mantsisella riittää mahdollisuuksia – niin Suomessa kuin maailmallakin.

mantsinen.com/fi/

Twitter

YouTube

LinkedIn

Facebook

Artikkeli on julkaistu Opintomaailma 2020–2021 -lehdessä (Itä- ja Pohjois-Suomi).