Kainuuseen nousee metallialan yhteinen kehittämisympäristö, joka tarjoaa yrityksille mahdollisuuden testata uusia tuotantoteknologioita ilman suurta alkuinvestointia. Kokonaisuus vahvistaa samalla osaajapolkua ja Kainuun teollisuuden kilpailukykyä pitkällä aikavälillä.

– Tavoitteena on parantaa kilpailukykyä, vähentää päästöjä ja tukea osaavan työvoiman saatavuutta. Kun uusin teknologia on arjen oppimisympäristössä, opiskelijat oppivat tekemään asioita heti tavalla, jota yritykset tarvitsevat, taustoittaa Kainuun ammattiopiston kone- ja tuotantotekniikan opettaja, projektipäällikkö Arto Schroderus.

Kainuun ammattiopiston (KAO) ja Kajaanin ammattikorkeakoulun (KAMK) yhteinen Teknologia kehittyy -investointihanke tuo uudet energia- ja materiaalitehokkaat teknologiat suoraan yritysten sekä opiskelijoiden käyttöön. Keskiössä on uusi oppimis- ja kehittämisympäristö, joka mahdollistaa tehokkaamman ja vähäpäästöisemmän metallituotannon.

Merkittäviä investointeja uuteen laitteistoon

Oleellinen osa hanketta on uusi moderni laitteisto, jonka hankkimista on Kainuussa suunniteltu jo pidemmän aikaa.

– Konepajamessuilla kartoitimme laitteistoja, jotka voisivat sopia meille ja joita meiltä vielä puuttui. Sen pohjalta lähdimme suunnittelemaan hanketta ja hankintoja, Schroderus kertoo.

Uuteen ympäristöön kuuluu muun muassa tekoälypohjaisia ohjelmistoja, uutta laserteknologiaa hitsaukseen ja leikkaukseen, metallien 3D-tulostusta, monitoimisorvi sekä sähköservokäyttöinen särmäyspuristin. Lisäksi panostetaan laadunvarmistuslaitteistoihin, jotka tukevat mittaamista ja tuotannon tarkkuutta.

– Olemme hankkineet nykyaikaisia hitsauspöytiä, virtuaalihitsauslaitteistoja sekä hitsausrobotin, Schroderus kertoo.

Hankkeen yhteydessä rakennetaan myös uutta toimitilaa, jotta moderni laitteisto ja oppimisympäristö voidaan ottaa täysimääräisesti käyttöön.

Hanke tuo monipuolisia mahdollisuuksia yrityksille

Tavoitteena on, että kokonaisuus palvelisi mahdollisimman hyvin sekä opiskelijoiden että yritysten tarpeita.

– Hankkeen ydin on tehdä uusista teknologioista arkea. Kun sama ympäristö palvelee sekä opiskelijoita että yrityksiä, osaaminen ja käytännön kehitystyö kohtaavat oikeasti, painottaa Kajaanin ammattikorkeakoulun teknologian lehtori Kimmo Kemppainen.

Uusi ympäristö tarjoaa teknologiayrityksille mahdollisuuden testata ja pilotoida tuotantomenetelmiä ennen omia investointeja. Yritykset voivat tulla kokeilemaan laitteita, joista osa on käytettävissä myös yritysten testitarpeisiin erikseen sovittaessa.

Mahdollisuus kokeilla ratkaisuja ennen hankintapäätöstä voi vähentää yritysten investointiriskiä.

– Oppilaitoksia voi lähestyä niin akuuttien ongelmien kuin myös kehityshaasteiden kanssa. Yhdessä voimme hakea sopivaa ratkaisua.

Hanketta on tukemassa Euroopan unionin lisäksi 12 Kainuussa toimivaa yritystä, joiden kanssa yhteistyö on tiivistä. Kuitenkin myös kaikki muut ovat tervetulleita laitteistoa testaamaan.

– Vaikka hanke keskittyy metallituotantoon, eivät uudesta ympäristöstä hyötyvät yritykset rajoitu vain konepajoihin. Tuotekehitys, pilotointi sekä kunnossapitoratkaisut voivat palvella kaikkia teknologiayrityksiä, Kemppainen korostaa.

Yhteistyö vahvistaa kokonaisratkaisua

Hankkeen tavoitteena on myös vahvistaa KAO:n sekä KAMK:n yhteistyötä.

– Emme ole kumpikaan valtavan isoja kouluja Suomen mittakaavassa, joten ei välttämättä ole fiksua, että molemmilla kouluilla on omat laitteet. Tästä syystä lähdimme kehittämään uutta oppimisympäristöä yhdessä, KAMK:n Kemppainen toteaa.

Polku ammattiopistosta ammattikorkeakouluun halutaan Kajaanissa rakentaa mahdollisimman virtaviivaiseksi. Korkea-asteen opinnot pyritään tuomaan laajasti ammattiopiston opiskelijoiden näkyville.

– Oppimiset ovat lähekkäin ja limittäin. Ammattiopistoon valitut opiskelijat saavat tehdä 15 ammattikorkeakoulun opintopistettä. Nämä KAMKstart-opinnot tukevat siirtymää, Kemppainen sanoo.

– Hyväksilukujen avulla kynnys insinööripuolen opintoihin on pienempi ja sisään voi päästä käytännön kautta, KAO:n Schroderus komppaa.

Yhteistyö palvelee myös koko Kainuun metallialaa, sillä opiskelijat kiertävät aktiivisesti oppisopimus- sekä työelämäjaksoilla Kainuun yrityksissä ja päätyvät usein myös niihin myös töihin. Uuden oppimis- ja kehittämisympäristön myötä opiskelijat ovat valmiimpia vastaamaan työelämän tarpeisiin.

Konkreettisesti opiskelijat hyötyvät esimerkiksi uusista digitaalisista oppimateriaaleista, jotka tukevat joustavaa ja monimuotoista opiskelua. Oppilaitosten yhteistyö tarjoaa yrityksille myös suoran hyödyn.

– Onhan se yritykselle parempi, jos kaksi oppilaitosta ratkoo heidän haasteitaan yhden sijaan. Kokonaisratkaisu kasvaa, Kemppainen tiivistää.

Tehokkuus kasvaa kestävällä tavalla

Hanke edistää myös osaltaan metallialan vihreää siirtymää Kainuussa. Työympäristön laatuun ja kiertotalousratkaisuihin panostetaan. Esimerkiksi keskitetty lastuamisnesteiden kierrätys- ja puhdistusjärjestelmä sekä lastujen briketöinti vähentävät haitallisia päästöjä ja parantavat turvallisuutta.

– Vihreä siirtymä on tärkeä osa hanketta. Haluamme vähentää kasvihuonepäästöjä ja katse on ekologisessa huomisessa, Kimmo Kemppainen muistuttaa.

Uuden ympäristön myötä energia- ja materiaalitehokkuus kasvaa, kun hukkaa voidaan vähentää ja prosesseja optimoida. Pitkällä aikatähtäimellä koko hankkeen tavoitteena onkin vahvistaa koko Kainuun metallialan kestävää kasvua ja yleistä vetovoimaa. Mitä enemmän toimijoita uudet teknologiat tavoittavat, sitä enemmän niistä voi hyötyä jokainen.

– Alalle tarvitaan lisää osaajia, ja haluamme tuoda nuorille – erityisesti myös tytöille – paremmin esiin alan tarjoamat mahdollisuudet, Schroderus sanoo.

Kemppainen lähettää puolestaan viestin kiinnostuneille yrityksille.

– Kyse ei ole pelkästä oppimisympäristöstä, vaan yhteisestä kehitysalustasta koko Kainuun teollisuudelle. Kun yritykset, teknologia ja osaajat tuodaan samaan paikkaan, syntyy nopeammin ratkaisuja, joilla on suora vaikutus kilpailukykyyn. Nyt on oikea hetki tulla mukaan kokeilemaan ja kehittämään.

Hankkeen kokonaisbudjetti: 2 400 260 €, EU-rahoitus: 1 718 687 €

Arto Schroderus 040 152 2332, [email protected]

Kimmo Kemppainen 044 710 1050, [email protected]