Laajennettu oppivelvollisuus astui voimaan tänä vuonna. Uudistuksen myötä kansanopistoissa käynnistyi Opistovuosi oppivelvollisille -koulutus peruskoulun päättäneille nuorille, toisen asteen koulutuksen nivelvaiheeseen. Elo-syyskuun aikana 555 peruskoulun päättänyttä nuorta on aloittanut Opistovuosi-koulutuksen kansanopistossa. Uutta koulutusta järjestetään 34 kansanopistossa eri puolilla Suomea.   

Opistovuosi on vuoden kestävä vapaan sivistystyön koulutus, jonka tavoitteena on vahvistaa nuoren perustaitoja, opiskelutaitoja ja valmiuksia jatkaa toisen asteen koulutukseen sekä tukea nuorta oman elämän suunnittelussa. Koulutuksen aikana peruskoulun päättänyt nuori saa mahdollisuuden kasvuun, itsenäistymiseen ja oman opintopolun löytämiseen kansanopiston yhteisöllisessä oppimisympäristössä. Monissa opistoissa voi lisäksi korottaa peruskoulun päättöarvosanoja ja näin myös parantaa mahdollisuuksiaan päästä haluttuun opiskelupaikkaan. Kansanopisto-opinnot luovat pohjaa oppimiselle koko elämän jatkuvana prosessina.

Kansanopisto on ainutlaatuinen opiskelu- ja asumisympäristö yhteisöllisyytensä vuoksi. Opistovuosi-opiskelijoista 77 % asuu kansanopiston asuntolassa. Opistolla asuessaan nuori voi turvallisesti harjoitella itsenäiseen elämiseen ja asumiseen liittyviä taitoja. 

– On mukavaa asua samanikäisten kanssa ja niistä, joiden kanssa asun on tullut jo todella läheisiä. Aluksi pelotti tulla vieraaseen paikkaan, mutta se helpotti nopeasti, kun olen löytänyt täältä itseni kaltaisia ihmisiä, vahvistaa Etelä-Pohjanmaan Opistolla opiskeleva ja asuva Piitu. 

Opistovuosi-koulutuksen opintosisällöistä puolet on suuntautumisopintoja, jotka vaihtelevat kansanopistoittain ja joita nuori voi itse valita. Suuntautumisvaihtoehtoja voivat olla esimerkiksi sosiaali- ja terveysalaan, mediaan ja viestintään, kieliin, tanssiin ja taiteisiin tai luonto- ja erätaitoihin suuntaavat opinnot. Saadessaan tehdä ja opiskella itseään kiinnostavia asioita nuoren opiskelumotivaatio usein kasvaa.

– Parhaimmillaan tämä vuosi on opiskelijalle kasvun vuosi. Opiskelijan itsetuntemus lisääntyy mielekkään tekemisen kautta: pääsee pohtimaan tulevaisuutta ja mitä haluaa tulevaisuudessa tehdä. Opistovuosi-koulutuksen opetussuunnitelma on tarpeeksi väljä, jotta opetus voidaan järjestää joustavasti. Opettaja pystyy kohtaamaan opiskelijat yksilöllisesti, pohtii Etelä-Pohjanmaan Opiston Opistovuosi-opettaja Johanna Stenroos. 

Yksi Opistovuosi-suuntautumisvaihtoehto on Etelä-Pohjanmaan Opistolla käynnistynyt tanssin linja.

– Tanssin kautta nuori voi kohdata itsensä ja toisia. Opettajankin on helppo kohdata nuori tanssin kautta tekemällä samalla tasolla yhdessä asioita, kertoo opettaja Johanna Stenroos tanssin suuntautumisopinnoista.

Myös linjalla opiskelevien Juulian ja Piitun ajatukset Opistovuosi-koulutuksesta ovat positiiviset. He rohkaisevat nuoria pohtimaan kansanopistoa vaihtoehtona peruskoulun jälkeen. –Täältä saa uusia kavereita ja täällä voi tutustua itsenäistymiseen. Täällä saa myös hyviä kokemuksia, sanoo Piitu.

Juulia on samoilla linjoilla:

– Kannattaa hakea tänne. Ajattelin just yks päivä, että mitä jos olisinkin jatkanut sitä, mitä en halua. Koen olevani tosi onnekas, että löysin tämän koulutuksen.

Kirjoittajat: Elina Ketoja, Anni Henricson