Suomessa kuudella eri toiminta-alueella toimiva Teollisuusliitto tarjoaa opiskelijajäsenilleen hyviä etuja ja jäseneksi liittyminen on ilmaista. Teollisuusliitossa on tällä hetkellä yli 200 000 jäsentä ja yli 7000 opiskelijajäsentä. Liitto solmii 35 eri työehtosopimusta, raskaasta teollisuudesta aina hevosten hoitoalaan saakka.

– Olemme työntekijäjäsentemme asialla ja valvomme solmittujen työehtosopimusten noudattamista. Samalla kehitämme meidän edustamien alojen työpaikkoja ja sopimuskulttuuria, Kaakkois-Suomen ja Savo-Karjalan alueen aluepäällikkö Micke Porkka esittelee.

Opiskelijajäseneksi

Opiskelijajäseneksi voi liittyä jos opiskelee ammatillisessa oppilaitoksessa tai ammatillisessa kurssikeskuksessa, aloilla jotka kuuluvat Teollisuusliittoon. Jäsenyys on täysin maksutonta opiskelijoille.

– Opiskelijajäsenillemme järjestetään monipuolista toimintaa ja pidämme työelämäinfoja aloitteleville opiskelijoille. Startti Teollisuusliittoon infossa kerromme, mitä olemme ja miksi olemme olemassa. Opintojaan päättäville opiskelijoille pidämme puolestaan työelämäinfoa, joissa kerrotaan työelämän pelisäännöistä. Kyseessä on oppituntimainen kokonaisuus, jonka aikana esitellään, mikä on työsopimus ja mitä on otettava huomioon. Opastamme työelämän peruskysymyksissä, Oulun ja Lapin alueen aluepäällikkö Hanna-Kaisa Hämäläinen kertoo. Teollisuusliitossa autetaan opiskelijajäseniä esim. työssäoppimisjaksoihin liittyvissä asioissa, toisaalta opiskelijoiden oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyvissä asioissa.

– Jos joku on oppisopimuskoulutuksissa, olemme tukena työelämäkysymyksiin liittyvissä asioissa, Hämäläinen lisää. Porkka mainitsee, että oppilaitosten työmarkkinatiedotuksen osalta, oppilaiden kanssa käydään läpi työelämän yleisiä pelisääntöjä. Mitä työelämään meneminen tarkoittaa käytännössä.

– Tänä päivänä tarjolla olevan tiedon merkitys korostuu, koska toisen asteen opiskelu on muuttunut ja opiskeluvaiheessa ollaan yhä enemmän työpaikalla. Kun työpaikalle mennään, on tärkeää tiedostaa mitä oikeuksia, mitä vastuita ja velvollisuuksia työntekijällä on. Varsinaiseen työhön tutustuttaessa opetellaan työelämän pelisääntöjä. Olemme nuoren tukena hänen siirtyessään työelämään, että startti tulevaan ammattiin olisi mahdollisimman sujuvaa.

Konkreettiset hyödyt opiskelijajäsenille

Konkreettisia hyötyjä oppilasjäsenelle ovat laajat liiton edut, kuten vakuutukset. Kun alaa opiskeleva oppilasjäsen pääsee kesätöihin tai oppisopimuskoulutukseen, liiton ja työttömyyskassan jäsenyys varmistaa opiskelijajäsenen ansioturvaa. – Kesätöiden ja oppisopimuksen aikana opiskelijajäsen voi liittyä meidän liiton ja työttömyyskassan varsinaiseksi jäseneksi ja maksaa jäsenmaksua, jolloin se kerryttää työssäoloehtoa. Jos koulun jälkeen ei olekaan kuin pieni pätkä töitä, tätä kautta pääsee helpommin ansiopäivärahalle. Tästä syystä työssäoloehtoa kannattaa ehdottomasti kerryttää jo opiskeluaikana, Porkka opastaa.

Liitto järjestää opiskelijajäsenilleen tapahtumia

Jäseneksi liittyessään opiskelija pääsee osallistumaan Teollisuusliiton järjestämiin tapahtumiin.

– Kaakkois-Suomen ja Savo-Karjalan alueilla on tarkoitus järjestää meidän olemassa oleville opiskelijajäsenille leffailta, jonka puitteissa varaamme elokuvateatterin yksityisnäytöstä varten. Tämä mahdollisuus tarjotaan molemmilla alueilla. Pyrimme tarjoamaan opiskelijoille jäsenyyden aikana ihan konkreettisia etuja. Tällä hetkellä Kaakkois-Suomen ja Savo-Karjalan alueilla on noin 1100 opiskelijajäsentä, joten potentiaalia on merkittävästi. Näemme opiskelijajäsenyyden tärkeänä linkkinä myös tulevaan varsinaiseen jäsenyyteen, että järjestäydyttäisiin siihen ammattiliittoon jonka alan töitä tehdään. Nuoren olisi tärkeää kuulua liittoon, koska olemme tukiverkosto opiskelun aikana sekä työelämään siirryttäessä, Porkka painottaa.

Kone- ja tuotantotekniikan ammattilaisille suuri kysyntä

Oulu-Lappi, Kaakkois-Suomen ja Savo-Karjalan alueiden yrityksissä on työvoimapulaa juuri kone- ja tuotantotekniikan osaajista. Kone- ja tuotantotekniikan ammattilaiset tulevat alalle ammattikoulun kautta ja heidän työtehtäviinsä kuuluu mm. koneistajan, hitsaajan ja asentajan työt. Porkka kertoo, että kone- ja tuotantotekniikan parissa työskentely on nykyään ihan muuta kuin likaisissa olosuhteissa työskentelyä. Tarjolla on kasvavassa määrin töitä, joissa tarvitaan tietoteknistä osaamista, koska modernit tuotantokoneet ovat tietokoneohjattuja ja -ohjelmoitavia.

– Tietotekniikka on sielläkin puolella kasvava ala. Kone- ja tuotantotekniikka tarjoaa aika laajan opintopolun, jos liikkeelle lähdetään ammattikoulusta, oman kiinnostuksen mukaan on mahdollista erikoistua mihin tahansa. Kone- ja tuotantotekniikan ammattiopinnoista voi jatkaa opintoja vaikka insinööriopintoihin, jatko-opiskelumahdollisuudet ovat laajat. Tällä hetkellä suurin tarve on kuitenkin juuri tuotantotyötekijöille. Alan osaajat saavat varmasti töitä ja palkkauskin on kilpailukykyinen. Kone- ja tuotantotekniset työtehtävät ovat osin edelleen käsityövaltaista alaa, joten niissä pääsee näkemään oman kädenjälkensä. Alalla on lähes rajattomasti mahdollisuuksia.

Kone- ja tuotantotekniikan osaajia tarvitaan myös tulevaisuudessa

Porkka mainitsee, että vaikka koneet tekevätkin yhä enemmän ja monimutkaisempia työtehtäviä automaattisesti, työntekijöiden työtehtävät eivät katoa, ne ainoastaan muuttuvat.

– Koneiden käyttäjillä täytyy olla edelleenkin tarvittava ammattitaito ja ymmärrys työtehtävistä, että koneilla saadaan työstettyä haluttuja kappaleita. Joillakin paikkakunnilla on huutava pula kone- ja metallitekniikan osaajista, joten ammattilaiset viedään käsistä. Kun uusi alalle opiskeleva lähtee työhön tutustumis- tai oppimisjaksoille, jo silloin voi alkaa petaamaan paikkaansa työmarkkinoilla. Kun jakson hoitaa hyvin, tuntee työelämän pelisäännöt ja tietää miksi siellä ollaan, hyville tekijöille löytyy työpaikka valmistumisen jälkeen.

Työntekijöitä tarvitaan myös metsäalalle

Myös metsäalalla tarvitaan nyt ja tulevaisuudessakin tekijöitä, painottuen erityisesti metsäkonealaan.

– Metsäkoneenkuljettaja saa tehdä töitä luonnossa ja siellä työskentely on hyvin itsenäistä. Toki itsenäinen työskentely ei sovi kaikille. Koulutusrakennetta tulisi muuttaa siihen suuntaan, että oppilaitoksissa olisi enemmän metsäkoneilla tehtäviä työtunteja, että opittaisiin käyttämään työnantajan kalliita koneita oikein, Hämäläinen toteaa.

Opiskelijajäsenille myönnetään jopa 120 stipendiä vuosittain

– Me kannustamme Teollisuusliiton opiskelijajäseniä hakemaan stipendiä, jotka myönnetään kaksi kertaa vuodessa. Tällä hetkellä käynnissä oleva hakuaika päättyy 30.11.2020. Kyseessä on huomattava stipendi, 500 euroa kappale. Stipendejä myönnetään 120 kappaletta vuodessa ja niiden hakuajat ovat keväällä ja syksyllä. Stipendin saaja voi olla ammattiin valmistuva tai meidän alan jatko-opiskelija. Hanna-Kaisa Hämäläinen mainitsee, että stipendien kautta opiskelijoita halutaan kannustaa aktiivisuuteen oman alan arvostuksen nostamiseksi kouluympäristössä ja esimerkillisen toiminnan ylläpitoon oppilaitoksessa.

– Opiskelijat voivat hakea stipendiä itse, tai sitä voi hakea joku opiskelijakaveri. Myös oppilaitosten henkilöstö voi hakea stipendejä opiskelijoilleen.

Alalle kaivataan myös naisia

Hanna-Kaisa Hämäläinen rohkaisee nuoria naisia hakeutumaan niille aloille, jotka kiinnostavat itseään aidosti.

– Meillä on naisia esim. kaivosteollisuudessa ja isojen nostureiden kuljettajina. Kannattaa kulkea kohti omia unelmiaan, ilman että antaa sijaa ennakkoluuloille tai yleisille normeille. Myös kone- ja tuotantotekniikan puolella on paljon naisia opiskelemassa ja työskentelemässä. Tässäkin lehdessä on mukana paljon teollisuusliittoon kuuluvia yrityksiä, joten kannattaa tutustua niidenkin toimintaan ja tarjontaan.

Yhteystiedot:

icke Porkka Aluepäällikkö Kaakkois-Suomen ja Savo-Karjalan alue

[email protected]

P. 050 3379 451

Teollisuusliitto ry

Matkakuja 6, 2. krs 48600 Kotka

Hanna-Kaisa Hämäläinen Aluepäällikkö Oulun ja Lapin toiminta-alue

[email protected]

P. 050 351 0793

Teollisuusliitto, Oulun aluetoimisto

Mäkelininkatu 31, 4.krs 90100 Oulu

Artikkeli on julkaistu Opintomaailma 2020–2021 -lehdessä (Itä- ja Pohjois-Suomi).