Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Xamk, on teknologian, luovan talouden ja hyvinvoinnin kouluttaja, joka toimii neljällä paikkakunnalla: Kotkassa, Kouvolassa, Mikkelissä ja Savonlinnassa. Savonlinnassa Xamk kouluttaa tekniikan, sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan sekä turvallisuusalan ammattilaisia. Insinöörin (AMK) tutkinnon voi Savonlinnassa suorittaa biotuotetekniikassa tai teollisen puurakentamisen rakennustekniikassa.

Biotuotetekniikka löytää uusia menestystuotteita

Biotuotetekniikan insinööriopintoihin on vuoden 2020 yhteishaussa 25 aloituspaikkaa. Biotuotetekniikka on kemiallista prosessitekniikkaa, jolla jalostetaan luonnon uusiutuvaa biomassaa. Xamkissa painopiste on metsäbiomassan hyödyntämisessä.

– Uusiutuvista luonnonvaroista valmistettujen materiaalien, kemikaalien, energian ja polttoaineiden kysyntä on kasvanut voimakkaasti. Koko ajan kehitetään uusia biotuotteita, joilla pyritään korvaamaan luonnon kannalta haitallisia öljypohjaisia tuotteita, toteaa biotuotetekniikan koulutusvastaava Jarkko Männynsalo.

– Insinööriopintoihin sisältyy luonnontieteitä: matematiikkaa, fysiikkaa ja meillä erityisen runsaasti kemiaa. Opinnoissa perehdytään erilaisiin prosessitekniikoihin, joten biotuotetekniikan insinööriopinnot antavat valmiudet työllistyä myös kemiantekniikan alalle esimerkiksi öljynjalostamoon tai malmirikastamoon.

– Opintojen loppupuolella biotuotetekniikkaan syvennyttäessä käydään läpi sellun, paperin ja kartongin valmistusprosessit ja muuta puunjalostuksen kemiaa. Myös automaatiotekniikkaa, prosessin suunnittelua ja ympäristöasioita opiskellaan, Jarkko Männynsalo kertoo. Opiskeluympäristö on Savonlinnassa nykyaikainen ja jatkuvasti kehittyvä. Xamkin keskustan kampukselta reilun kahden kilometrin päässä Lypsyniemessä sijaitsee Kuitulaboratorio, jonka uusin laajennus, Kuitu3, valmistui keväällä 2018. Siellä opetetaan biotuotetekniikkaa, ja joitakin kursseja on myös keskustan kampuksella. Biotuotetekniikan opinnoissa Xamk tekee paikallisten yritysten kanssa tiivistä yhteistyötä, mikä tietää opiskelijoille kiinnostavia työelämälähtöisiä projekteja. Savonlinnan kaupunki haluaa tukea kaikkia syksyllä 2020 aloittavia Xamkin biotuotetekniikan insinööriopiskelijoita myöntämällä heille 500 euron stipendin. Jarkko Männynsalo huomauttaa, että biotuotetekniikan ala on kansainvälinen. Valmistuneelle insinöörille on yrityksissä usein tarjolla tehtäviä, joihin sisältyy matkustelua maailmalla.

– Opiskeluaikana on erittäin hyvä mahdollisuus lähteä ulkomaille opiskelijavaihtoon.

Opiskelijavaihto avartaa maailmankuvaa

Kolmannen vuoden biotuotetekniikan insinööriopiskelija Joni Kaasalainen kävi opiskelijavaihdossa Portugalissa. Hän kertoo, että eri vaihtoehdoista Porton yliopisto (Universidade do Porto) osoittautui sopivimmaksi, varsinkin kun perheen oli mahdollista lähteä mukaan.

– Vaihtoon pääseminen oli minulla alusta lähtien toiveena. Kyseessä ei ollut tavallinen vaihto, jossa suoritetaan kursseja, vaan lähdin Portoon toteuttamaan itsenäistä projektia. Siihen sisältyi kokeellisia töitä ja raportointeja. Vaihto oli avartava kokemus, koska toimintaympäristö oli niin erilainen kuin Suomessa. Hyvin selvittiin, ja arvokasta oppia tuli mukaan sekä koulusta että koulun ulkopuolelta. Joni Kaasalainen on ollut työelämässä, Metsä Woodin palveluksessa, jo toistakymmentä vuotta. Hän työskentelee edelleen opintojen ohessa.

– Opiskelijana haen itselleni uudenlaista osaamista olkapääleikkauksen jälkeen. Mietin, miten voisin jatkaa samalla alalla, mutta erilaisella toimenkuvalla, ja mikä olisi sellainen tutkinto, jossa voisin hyödyntää kokemustani mekaanisen metsäteollisuuden puolelta. Biotuotetekniikan insinööriopinnot antavat laajat mahdollisuudet erilaisiin työtehtäviin, siksi valitsin tämän koulutuksen. Joni Kaasalainen toteaa, että biotuotetekniikka on läpimurron kynnyksellä oleva tulevaisuuden ala, jolla työllistymismahdollisuuksia on paljon jo nyt. – Jos ala kiinnostaa, niin esimerkiksi kesätöitä kannattaa hakea sen mukaan. – Opiskeluympäristöstä minulla on pelkästään positiivista sanottavaa. Tilat ovat modernit ja opettajat todella hyviä. Kaupungista löytyy kaikki tarvittava, opiskelija-asuntoja riittää ja ne ovat suhteellisen edullisia. Opiskelijoilla on tiivis yhteishenki, kaikki ovat valmiita auttamaan toisiaan.

Teollinen puurakentaminen on edelläkävijöiden ala

Teollisen puurakentamisen rakennustekniikan insinööriopintoihin on Xamkissa vuoden 2020 yhteishaussa 30 aloituspaikkaa. Suomessa panostetaan nyt puurakentamiseen, suurimmat puurakentamisen kasvumahdollisuudet ovat kerrostalorakentamisessa ja julkisissa kohteissa. Tehdastiloissa esivalmistetut rakennustuotteet ja moduulirakentaminen haastavat perinteisen rakentamistavan.

– Meiltä valmistuu rakennusinsinöörejä. Puurakentamiseen keskitytään opintojen loppupuolella. Kahtena ensimmäisenä vuonna käydään läpi teräs- ja betonirakentaminen, joten sinänsä opinnot ovat laaja-alaiset ja antavat monipuoliset valmiudet työelämään, toteaa teollisen puurakentamisen insinööriopintojen koulutusvastaava, lehtori Petteri Härkönen. Härkönen korostaa, että työllisyysnäkymät puurakentamisessa ovat hyvät, ja kehittyvällä alalla rakennusinsinöörien on mahdollista päästä mukaan uusien tuotteiden kehittämiseen.

– Tämä on uusi koulutus, syksyllä 2020 alkaa vasta kolmas vuosikurssi. Opetussuunnitelma elää havaittujen tarpeiden mukaan, pystymme reagoimaan joustavasti puurakentamisen kehitykseen. Kaksi ensimmäistä vuosikurssia ovat painottuneet suunnitteluun, mutta puurakenteiden teolliseen tuotantoon liittyviä opintojaksoja kehitetään niiden rinnalle. Tulevilla rakennusinsinööreillä on modernit ja toimivat tilat Kuitu3:ssa.

– Puurakentamisen normit ovat Suomessa vielä kehitysvaiheessa, tarvitaan esimerkiksi liitosten lujuustestausta, jotta varmuuskertoimia saataisiin täsmällisemmiksi. Tilanne tietää opiskelijoille runsaasti harjoitus- ja opinnäytetöiden aiheita. Petteri Härkönen kertoo, että pienellä kampuksella opiskelijat ja opettajat tuntevat hyvin toisensa.

– Olemme saaneet positiivista palautetta siitä, että pidämme opiskelijoista hyvää huolta. Savonlinnan kaupunki tukee myös teollisen puurakentamisen insinööriopiskelijoita 500 euron stipendillä. Teemme paikallisten yritysten kanssa hyvää yhteistyötä ja pyrimme verkostoitumaan puurakentamisen alalla kansallisesti ja kansainvälisesti.

Lisää osaamista insinöörikoulutuksesta

Kare Kosonen aloitti teollisen puurakentamisen insinööriopintonsa ensimmäisten joukossa syksyllä 2018. Hän toimii biolähettiläänä, eli kiertää oppilaitoksissa kertomassa Savonlinnassa tarjolla olevista Xamkin tekniikan alojen insinöörikoulutuksista.

– Olen töissä Metsä Woodilla, joka valmistaa rakennusmateriaaleja kaikkialle maailmaan. Teollinen puurakentaminen on siis lähellä sitä, mitä tällä hetkellä työkseni teen. Insinöörikoulutuksessa voin kehittää tietotaitoani eteenpäin. Mukavaa ja mielenkiintoista on ollut, ja paljon olen oppinut uutta. Olen voinut hyödyntää työssä oppimiani asioita koulutuksessa, ja koulussa opitusta on ollut hyötyä töissä. Kare Kosonen toteaa, että alan työllistymismahdollisuudet näyttävät hyviltä.

– Tämä on jatkuvasti kehittyvä tulevaisuuden ala. Paitsi puurakenteiden suunnittelijaksi, valmistumisen jälkeen voi työllistyä rakennusinsinööriksi, joista on pula ympäri Suomen.

– Opiskeluympäristönä meillä on enimmäkseen Kuitu3, joka on todella loistava tila. Kaikki on uutta, ja tiloja laajennetaan jatkuvasti. Kuitu3:n yhteyteen valmistui juuri Luonnonvarakeskuksen laboratorio, ja samalla alueella on myös Xamkin Kuitulaboratorio, jonka yhteydessä meillä on oma puurakentamisen testauslabra.

Kuitulaboratorio on luotettava kumppani Xamkin Kuitulaboratorion tehtävänä on edistää metsä- ja teknologiateollisuuden kestävää kehitystä ja resurssien järkevää käyttöä. Kuitulaboratorio kehittää vettä ja energiaa säästäviä ratkaisuja, pilotoi uusia menetelmiä vesien ja lietteiden käsittelyyn sekä edistää puun kuidun pidempää jalostamista. Tutkimus- ja kehittämistoiminta on yrityslähtöistä, ja tarkoitus on, että laboratorion tulokset ja uudet ratkaisut tukevat yritysten kilpailukykyä.

– Kuitulaboratorion toiminta alkoi v. 2005. Voimme skaalata laboratoriossa kehitettyjä menetelmiä suuremmiksi. Olemme laboratoriomittakaavan ja teollisen mittakaavan välissä, kertoo laboratorion johtaja Tapio Tirri. – Alussa lähdettiin liikkeelle sellu- ja paperitekniikasta, ja vuosien mittaan metsäbioraaka-aineesta on kehitetty paljon uusia tuotteita. Cleantech-alalla keskitymme jäteveden puhdistukseen ja lietteiden käsittelyyn. Olemme kehittäneet ympäristöystävällisen ja kemikaalittoman hiilidioksidin talteenottojärjestelmän, joka on patentoitu Euroopassa, Kiinassa ja USA:ssa. Parhaillaan etsimme käyttökohteita erotetulle hiilidioksidille. Tapio Tirri kertoo, että Xamkin Kuitulaboratorion toteuttamissa projekteissa pyritään luomaan edellytykset löydettyjen ratkaisujen kaupallistamiselle.

– Oikeastaan kaikki Suomen merkittävimmät metsäteollisuuden yritykset ovat olleet toiminnassamme mukana, joko asiakkaina tai tutkimusprojekteissa kumppaneina. Opiskelijoille Kuitulaboratorion tiiviit yhteydet yrityksiin tarjoavat lupaavia näkymiä sekä opiskelun ajalle että työelämään. Biotuotetekniikan opetussuunnitelmaan sisältyy projektitöitä, joissa yritykset antavat opiskelijoille omia caseja tehtäväksi. Yritysten tarpeista löytyy usein lopputyön aihe ja valmistumisen jälkeen mahdollisesti työpaikka. Kuitulaboratorion yhteistyöverkostossa on n. 100 teollisuusyritystä eri puolilta Suomea. Tutkimuslaitoksista merkittävimmät yhteistyökumppanit ovat Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Luonnonvarakeskus Luke ja Aalto-yliopisto.

– Aalto-yliopiston kanssa olemme järjestäneet meiltä valmistuneille insinööreille opinpolun, jota pitkin on mahdollista jatkaa opintoja Aalto-yliopistossa. Monia insinöörejämme on jatkanut opintojaan jossakin yliopistossa, esimerkiksi Oulussa ja Lappeenrannassa. Kuitulaboratorion tutkimusprojektit ovat usein laajoja ja opiskelijoille sekä vastavalmistuneille hedelmällisiä. Projektin tutkimusapulaisena olemisesta voi herätä kiinnostus jatko-opiskeluun ja tutkijan polkuun, Tapio Tirri toteaa.

Artikkeli on julkaistu Itä- ja Pohjois-Suomen sekä Keski-Suomen Opintomaailma -lehdissä 2020.