Pyydä tarjous

Maaseutuelinkeinojen työehtosopimus ja optioratkaisu 2022–2023

Digipalvelut
07.02.2022 | Maa- ja metsätalous

Maaseudun Työnantajaliiton ja Teollisuusliiton välisten neuvottelujen tuloksena maaseutuelinkeinojen työehtosopimukseen on tullut muutama muutos 1.2.2022 alkaen. Työehtosopimuksen sopimuskausi jatkuu kuitenkin 31.1.2023 asti, eli sisällöistä kokonaisuudessaan neuvotellaan uudestaan vasta ennen ensi vuoden tammikuun loppua.

Työehtosopimusratkaisu sisältää palkankorotusten lisäksi vallitsevien tulkintojen kirjaamista työehtosopimusten palkkauskohtaan sekä kaksi uutta tekstikohtaa.

Työehtosopimus on yleissitova, eli sopimuksen vähimmäisehdot sitovat myös Maaseudun Työnantajaliittoon järjestäytymättömiä työnantajia, kun taas työehtosopimuksen määrittelemät paikallisen sopimisen joustot ovat vain järjestäytyneiden työnantajien sovellettavissa. Työehtosopimus on myös ensisijainen työlainsäädännön vastaaviin säännöksiin verrattuna.

Yleiskorotus 2022:

  • 17 senttiä/tunti tai 29,24 euroa/kuukausi 1.2.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta.

Taulukkopalkat ja ammattitaitolisät 1.2.2022 alkaen:

Vaativuusryhmä €/hAmmattitaitolisän vähimmäistaso (4 %) €/hTaulukkopalkka (sis. ammattitaitolisän 4 %) €/h
1 9,000,369,36
2 9,430,389,81
3 9,920,4010,32
4 10,430,4210,85
5 10,950,4411,39

Tarkentavia tekstimuutoksia

Palkkauksesta lisättiin tarkentavaa tekstiä henkilökohtaisen palkan muodostumisesta, vaativuusryhmien ja urakkapalkan sisällöstä sekä vaativuusryhmäjärjestelmän ja ammattitaitolisäjärjestelmän laatimisesta.

Ammattitaitolisäjärjestelmästä sovittiin jo vuonna 2014. Yrityskohtainen käyttöönotto on kuitenkin ollut puutteellista. Sen vuoksi neuvotteluissa sovittiin nyt vaihtoehtoisesta järjestelmästä, joka tulee sovellettavaksi siinä tapauksessa, ellei työnantaja laadi omaa ammattitaitolisäjärjestelmää 1.9.2022 mennessä.

Vaativuusryhmät

Yrityksen oma vaativuusryhmittely on dokumentoitava ja pyynnöstä esitettävä työntekijälle. Suosittelemme jatkossakin, että työsopimukseen kirjataan työtehtävän vaativuusryhmä jo työsuhdetta solmittaessa. Jos vaativuusryhmää työtehtävän muuttumisesta johtuen täytyy muuttaa työsuhteen aikana, muutos joko päivitetään työsopimukseen tai kirjataan muutosajankohdan palkkalaskelmaan.

Uutta ammattitaitolisästä

Ammattitaitolisän määrittelyyn lisättiin tarkennuksia ja suositus siitä, että ammattitaitolisän suuruus käy ilmi palkkalaskelmasta silloin, kun se ensimmäisen kerran määritellään ja silloin kun sen suuruus muuttuu. Ammattitaitolisän määräytymisperusteet on selvitettävä työntekijälle kirjallisesti.

Ellei työnantaja laadi 1.9.2022 mennessä työpaikkakohtaista järjestelmää työntekijöiden ammattitaitolisän määrittämiseksi, eikä ole selvittänyt sen perusteita, kriteeristöä ja porrastusta työntekijöille, astuu seuraava järjestelmä voimaan:

  • ammattitaitolisän vähimmäistaso on 5 %
  • ammattitaitolisää tulee korottaa suoritetusta alan ammatti- ja erikoisammattitutkinnosta pysyvästi vähintään + 1 % per tutkinto
  • ammattitaitolisää tulee korottaa vähintään + 1 % joka 3. palvelusvuoden alkaessa

Soveltamisohje

Aiemmat työsuhteet samalla työnantajalla huomioidaan yhteenlaskettuina palvelusvuosia laskettaessa. Ammattitaitolisän korottaminen joka 3. palvelusvuoden alkaessa tulee sovellettavaksi 1.9.2022 alkaen niiden henkilöiden kohdalla, joiden työsuhteessa kyseinen määräaika on täyttynyt tai täyttyy.

Urakkapalkka

Urakkapalkan ohjeita jäsenneltiin uudestaan ja tarkennettiin vastaamaan voimassa olevaa tulkintaa, jotta pykälä olisi helpommin luettavissa ja ymmärrettävissä.

Takuupalkkakohtaan tuli uusi määräys ja rajaus. Tarkoitus on ohjata työnjohtoa käyttämään direktio-oikeuttaan eli antamaan määräysvaltansa puitteissa lisäperehdytystä, puuttumalla työsuorituksiin ja antamaan tarvittaessa palautetta. Tällä tavoin työntekijöitä kannustetaan suoriutumaan ja ansaitsemaan paremmin urakkapalkkaa maksettaessa.

Urakkapalkan maksamisen perimmäinen tarkoitus on aina ollut tuottavuuden ja ansiotason parantaminen. Tähän asti sääntö on ollut, että vaativuusryhmän mukainen tuntipalkka on taattu, mikäli alle puolet työntekijöistä on saavuttanut urakkapalkkatason. Silloin oletuksena on, että olosuhteet tai työjärjestelyt ovat vaikuttaneet heikkoon työtulokseen. Tämä sääntö on edelleen voimassa, ja tarkastelujakso keskimääräisesti toteutuneen tuntipalkan laskennassa on edelleen koko työkausi.

Lisäksi työehtosopimukseen kirjattiin uusi määräys, jonka mukaan työntekijälle, joka ei henkilöön liittyvistä syistä saavuta urakkapalkkatasoa maksetaan kuitenkin takuupalkkana perehdytysajan palkkaa. Normaalia työvauhtia määriteltäessä tarkastellaan kaikkien työntekijöiden keskimääräisiä saavutuksia tunnissa. Työnantajalla on myös velvollisuus perehdyttää työntekijää ja huomauttaa ongelmista. Uuden määräyksen myötä on mahdollista sopia työntekijän kanssa perehdytysajan tuntipalkan maksamisesta koko urakkatyökaudelta, jos työntekijä ei kehotuksista huolimatta pysy työnantajan määrittelemässä normaalissa urakkatyövauhdissa.

Urakkahinnoittelun oikeellisuuden todentamisen ja normaalin urakkatyövauhdin määrittelemisen helpottamiseksi kirjattiin voimassa olevat tulkinnat sopimustekstiin. Urakkahinnan tarkistaminen ja muuttaminen työkauden aikana on työnantajan keino mahdollistaa urakkapalkkatason saavuttaminen.

Lisäksi työehtosopimukseen kirjattiin työaikalain vaatimus työaikakirjanpidon pitämisestä myös urakkatyössä. Ilman päivittäisten työtuntien kirjaamista työntekijäkohtaisesti yhdistettynä normaalin työvauhdin määrittelyyn, ei voida todentaa urakkapalkkatason toteutumista, eli hinnoittelun oikeellisuutta, eikä laskea yksittäisten työntekijöiden keskimääräisesti toteutunutta tuntipalkkaa urakkatyössä koko urakkatyökauden ajalta.

Työehtosopimuksen soveltamiskysymyksissä ottanette ystävällisesti yhteyttä Maaseudun Työnantajaliiton neuvontapalveluun, puh. 09-725 04500

www.tyonantajat.fi