Maaseudun Työnantajaliiton ja Teollisuusliiton välisten neuvottelujen tuloksena Maaseutuelinkeinojen työehtosopimukseen tuli muutoksia 1.2.2023 alkaen. Työehtosopimuksen sopimuskausi jatkuu 31.1.2025 asti.

Työehtosopimusratkaisu sisälsi palkankorotusten lisäksi vallitsevien tulkintojen kirjaamista työehtosopimukseen sekä uusia tekstikohtia.

Työehtosopimus on yleissitova, eli sopimuksen vähimmäisehdot sitovat myös Maaseudun Työnantajaliittoon järjestäytymättömiä työnantajia, kun taas työehtosopimuksen määrittelemät paikallisen sopimisen joustot ovat vain järjestäytyneiden työnantajien sovellettavissa. Työehtosopimus on myös ensisijainen työlainsäädännön vastaaviin säännöksiin verrattuna.

Työehtosopimuksen rakenteellinen ja sisällöllinen uudistaminen

Työehtosopimusosapuolten asettama työryhmä on esittänyt ja neuvottelukunnat ovat hyväksyneet rakenteellisesti ja kielellisesti uudistetun maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksen.

Yleiskorotus 2023:

• Palkkojen korottaminen toteutettiin sentitettynä ratkaisuna sekä yleiskorotuksen että palkkataulukon vaativuusryhmien palkkojen osalta. Kaikkia lisiä korotettiin 6 % 1.3.2023
• Yleiskorotuksen määrä on 1.3.2023 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien tuntipalkkaisilla 35 senttiä/tunti ja kuukausipalkkaisilla 60,20 euroa/kuukausi.

Vaativuusryhmien tuntipalkat ja ammattitaitolisän vähimmäistaso ovat 1.3.2023 alkaen solmittavissa työsuhteissa seuraavat:

Esimerkkejä tekstimuutoksista

Yleiskorotuksesta käsitteenä

Yleiskorotus on palkankorotus, josta työehtosopimusosapuolet, eli MTA ja Teollisuusliitto, sopivat työehtosopimusneuvotteluissa, ja joka maksetaan työehtosopimusosapuolten sopimana ajankohtana. Tästä ajankohdasta ei voida poiketa yrityskohtaisesti, elleivät liitot ole niin sopineet.

Yleiskorotus koskee kaikkia yleissitovan työehtosopimuksen soveltamisalalla toimivia yrityksiä. Työnantaja maksaa yleiskorotuksen kaikille työntekijöille, jotka korotusajankohtana ovat työsuhteessa.

Määräaikaisesta työsuhteesta

Jos määräaikainen työsopimus on työn luonteesta johtuen solmittu sovitun työn valmistumisen perusteella ilman tarkkaa päättymispäivämäärää, tulee työsopimuksessa kuitenkin olla arvioitu aikamääräinen kesto. Mikäli kestoa on työn luonteen vuoksi tarpeen muuttaa, tulee työnantajan ilmoittaa asiasta työntekijälle heti, kun asia on työnantajan tiedossa, ja viimeistään viikko etukäteen.

Aikamääräinen kesto ilmoitetaan työsopimuksessa esimerkiksi työsuhteen arvioituna päättymispäivämääränä taikka viikkojen tai kuukausien tarkkuudella. Aikamääräistä kestoa ei voi ilmoittaa sanallisesti esimerkiksi viittauksella satokauteen, hoitokauteen, urakkaan tai lumentulon alkuun.

Työvuoroluettelon laatiminen jokaisella työpaikalla jo pelkästään lain mukaan pakollista

Työpaikalla voidaan sopia kahdesta poikkeuksesta pääsääntöihin:

a) työvuoroluettelon tiedoksiantopäivä voidaan määritellä toiminnalle ja yritykselle sopivammaksi, eli muulloinkin kuin neljä päivää ennen työvuoroluettelon ajanjakson alkamista, tämä vaatii kuitenkin asialliset perustelut.

b) työvuoroluettelon muuttamisesta sovitaan kirjallisella sopimuksella, johon määritellään miten ja milloin viimeistään työvuorojen mahdolliset peruuntumiset, muutokset ja siirrot tehdään.

Jos suunniteltu työvuoro peruuntuu kokonaan vasta siinä vaiheessa, kun työntekijä on jo saapunut töihin, mutta ei ole aloittanut työtä, maksetaan korvauksena kodin ja työpaikan välinen edestakainen matka Verohallinnon vuosittain vahvistaman kilometrikorvauksen mukaisesti. Erilaisiin tilanteisiin varaudutaan kuitenkin parhaiten sopimalla työpaikalla kirjallisesti siitä, millä tavalla työvuoroja voidaan muuttaa!

Ylityöstä tulkinnat työehtosopimukseen

Ylityön tekeminen on työntekijälle vapaaehtoista, sitä ei työnantajana saa teettää ilman erillistä suostumusta ja ylityön tekemisestä on sovittava joka kerta erikseen ja etukäteen. Ylityötunneista maksetaan aina korotusta palkkaan, myös kuukausipalkan päälle.

Työntekijä ei myöskään saa omalla päätöksellään pidentää työvuoroja ilman työnantajan suostumusta.

Tätä asiaa ei pidä sekoittaa tasoitusjärjestelmän soveltamiseen, jolloin säännöllisen työajan päivittäiset työvuorot suunnitellaan 8 tuntia pidemmiksi. Näistä etukäteen suunnitelluista säännöllisen työajan tunneista maksetaan normaali tuntipalkka.

Palkkausmääräyksiä tarkennettiin nykytulkinnoilla

Työntekijällä on oikeus tietää henkilökohtaisen palkan osien määrät ja niiden määräytymisen perusteet sekä työsuhteen alussa että niiden muuttuessa, myös silloin kun annetaan yleiskorotus. Ammattitaitolisä tarkistetaan yrityksen itse laatiman ammattitaitolisäjärjestelmän mukaisesti, mutta vähintään joka 2. kalenterivuoden aikana.

Tarkistus tarkoittaa, että arvioidaan ammattitaitolisän määrä uudestaan ja korotetaan se, jos siihen on järjestelmän mukaan syytä. Tällöin ei tarvitse laskea yksittäisten työntekijöiden palvelusvuosia, vaan voidaan esimerkiksi joka toinen vuosi arvioida kaikkia työntekijöitä samanaikaisesti.

Vaihtoehtoinen järjestelmä, jota sovelletaan, kun ei haluta luoda yrityskohtaista ammattitaitolisäjärjestelmää, on edelleen voimassa ja sen mukaan ammattitaitolisä nousee prosentilla joka kolmannen palvelusvuoden alussa. Tässä järjestelmässä työntekijäkohtainen tarkistusajankohta riippuu siitä, milloin työntekijän työsuhde on alkanut, mikä työpaikalla johtaa useampaan tarkistuskertaan vuoden aikana.

Ensimmäinen ammattitaitolisä annetaan kuitenkin aina 10 kk työsuhteen jälkeen. Tämän jälkeen tarkistukset tehdään yrityksen ammattitaitojärjestelmän mukaisesti.

Palkan laskenta- ja maksuaika

Työsuhteen aikana palkan laskenta- ja maksuaika on enintään 8 työpäivää kunkin palkkakauden viimeisestä työpäivästä lukien. Palkanmaksun sattuessa pyhäpäivälle maksetaan palkka edellisenä arkipäivänä.

Lopputili on maksettava niin pian kuin mahdollista.  Toistaiseksi voimassa olevan työsuhteen päättyessä loppupalkka voidaan maksaa työntekijän seuraavana tavanomaisena palkanmaksupäivänä. Määräaikaisissa työsuhteissa loppupalkka on kuitenkin maksettava viimeistään 5 työpäivän kuluessa.

Puhelimen käytöstä

Työntekijältä ei voida vaatia oman puhelimen käyttämistä työaikana.

Mikäli työnantaja edellyttää työntekijän olevan puhelimitse tavoitettavissa työpäivän aikana, työnantajan on hankittava työpuhelin ja -liittymän työntekijälle tai tarjottava puhelinetu. Jos sovitaan työntekijän oman puhelimen käytöstä, on myös sovittava käytöstä aiheutuvasta korvauksesta.

MTA:n jäsenille löytyy nyt työehtosopimuksen käännöksiä ruotsin, englannin, venäjän, ukrainan ja vietnamin kielillä.

Ylipäänsä Maaseudun Työnantajaliittoon järjestäytyminen kannattaa! Vain jäsen voi tehdä paikallisia sopimuksia ja järjestäytyneen yrityksen imago työnantajana on luotettavampi.

Työehtosopimuksen soveltamiskysymyksissä ottanette ystävällisesti yhteyttä Maaseudun Työnantajaliiton neuvontapalveluun, puh. 09-725 04500

www.tyonantajat.fi