Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuore suhdannekatsaus osoittaa, että Suomen maa- ja elintarviketalous on rakenteellisten ja taloudellisten muutosten keskellä. Samalla suomalainen ruokavienti on myötätuulessa, vaikka kansainvälisten markkinoiden kokonaiskuvaan ja talouden kasvuennusteisiin liittyy edelleen epävarmuustekijöitä.

Ruokavienti kasvaa – erityisesti kaura ja maitotuotteet vetävät

Elintarvikeviennin arvo kasvoi vuonna 2024 lähes kuusi prosenttia. Erityisesti kauran ja maitotuotteiden kysyntä on vahvaa sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Elintarvikkeiden vienti nousi lähes kahteen miljardiin euroon, kun taas tuonti nousi lähes neljä prosenttia yltäen yli 5,9 miljardiin euroon. Siten kauppataseen alijäämä suureni hieman. Meijerituotteet ovat edelleen Suomen elintarvikeviennin merkittävin tuoteryhmä – vuonna 2024 niitä vietiin 491 miljoonan euron arvosta. Meijeriteollisuus on säilyttänyt positiivisen kauppataseen koko EU-jäsenyyden ajan.

Viljamarkkinoilla kaura vahvassa nosteessa

Viljamarkkinoilla kaura on ollut vahvassa nosteessa. Kotimainen käyttö lähentelee 200 miljoonaa kiloa ja vienti on ennätyksellistä.

– Viljojen vuoden 2025 kokonaissadosta ennakoidaan pienempää, 2,8–2,9 miljardia kiloa, silti viljaomavaraisuus säilyy hyvänä. Hinnoissa ei ole odotettavissa jyrkkiä käänteitä, arvioi erikoistutkija Csaba Jansik Lukesta.

Lihamarkkinoilla kaksijakoista kehitystä

Naudanlihan kulutus kasvoi, mutta tarjontavaikeudet ja tuottajahinnat ovat jääneet Suomessa muun Euroopan kehityksestä. Sianlihan kotimainen kysyntä laskee, mutta vienti tukee tuotantoa. Siipikarjanlihan kysyntä ylittää tuotannon, ja omavaraisuus vajoaa 85 prosenttiin.

Maitosektori hyötyy kansainvälisestä kysynnästä

Maitosektorilla kansainvälinen kysynnän voimistuminen, erityisesti rasvojen osalta, on nostanut hintoja maailmanmarkkinoilla ja pienellä viiveellä myös Suomessa.

– Maailmanmarkkinahinnat etenkin rasvan osalta ovat vahvistuneet lähes parin vuoden ajan. Vahvin kasvuvaihe saattaa olla nyt nähty, mutta vuonna 2025 hintojen voi arvioida säilyvän hyvinä, joskin kansainväliset epävarmuudet vaikeuttavat ennakoitavuutta, pohtii erikoistutkija Olli Niskanen Lukesta.

Kasvihuonekurkkua riittää vientiinkin

Puutarhatuotannossa kasvihuonekurkun vienti jatkuu vahvana, erityisesti Baltiaan. Tomaattia tuotetaan vähemmän, mutta kulutus on suurempaa ja käytännössä koko tuotanto menee kotimaiseen käyttöön.

– Parhaimmillaan kasvihuonekurkun tuotannossa päästään reilusti yli 200 kilogramman neliösatoihin. Tämä tarkoittaa yli kahta miljoonaa kiloa hehtaaria kohden, toteaa yliaktuaari Anna-Kaisa Jaakkonen Lukesta.

Kauppapolitiikan murros mullistaa ruokamarkkinoita

Kansainvälisen elintarvikekaupan arvo on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Kaupan arvo viisinkertaistui vuosien 2000 ja 2024 välillä, nousten noin 400 miljardista dollarista lähes kahteen biljoonaan dollariin. Luken tutkimusprofessori Jyrki Niemen mukaan Yhdysvaltain tullit muodostavat kuitenkin selkeän uhan kansainvälisen elintarvikekaupan kasvulle, koska ne hidastavat kauppavirtoja, nostavat kustannuksia, vähentävät kysyntää, ja lisäävät epävarmuutta.

– Kauppapolitiikka elintarvikekaupassa on parhaillaan muutenkin merkittävässä murrosvaiheessa. Protektionismin kasvu, geopoliittinen murros ja strategisen riippumattomuuden tavoittelu muovaavat jatkossa ruokamarkkinoita, Niemi korostaa.

EU:n pyrkimys vähentää riippuvuutta autoritaarisista maista, kuten Venäjästä ja Kiinasta, näkyy erityisesti energian, raaka-aineiden ja strategisten teknologioiden kaupassa. Samalla EU:n vihreä siirtymä on kytketty kauppapolitiikkaan, mikä tarkoittaa tiukempia ympäristö- ja ilmastostandardeja EU:n ulkopuolelta tuotaville tuotteille.