Pyydä tarjous

Metsäfitness kohottaa kuntoa ja parantaa metsäsi tuottoa

Raivaa itsesi kuntoon -hankkeen isä Juha Viirimäki kertoo, että muutamat SM-tason suunnistajatkin hakevat peruskuntonsa metsätöiden kautta. (Kuva: Mika Pukkinen)
Raivaa itsesi kuntoon -hankkeen isä Juha Viirimäki kertoo, että muutamat SM-tason suunnistajatkin hakevat peruskuntonsa metsätöiden kautta. (Kuva: Mika Pukkinen)
23.06.2022 | Maa- ja metsätalous

Omalla metsätilalla tehty työ on hyötyliikuntaa parhaimmillaan, tuoden tekijälleen vireyttä ja mielenrauhaa, auttaen samalla painonhallinnassa ja peruskunnon ylläpidossa, metsän hyötyjä unohtamatta. Raivaa itsesi kuntoon -hankkeessa (1.3.2021–31.12.2022) suoritetaan fyysisiä mittauksia testihenkilöiden tehdessä metsänhoitoon liittyviä töitä. Tulosten avulla verrataan metsätyöhön liittyviä suorituksia muihin lajeihin sekä pyritään osoittamaan kunnon kohoamista. Hankkeen toiminta-alue on Etelä-Pohjanmaa, ja hankkeen toteuttajia ovat Suomen metsäkeskus ja SeAMk:n sosiaali- ja terveysalan yksikkö

Raivaa itsesi kuntoon -hankkeen idea syntyi alun perin jo vuonna 2013 Metsäkeskuksen kehittämispäivillä. Raivaa itsesi kuntoon -hanke tuli ajankohtaiseksi 2021. Hanke sai ELY-keskuksen Manner-Suomen maaseutuohjelmasta, terveys- ja hyvinvointipuolelta, 100 %:n tuen.

– Taustalla tässä hankkeessa on saada ihmiset innostumaan taimikkonsa hoidosta, jolla on myönteinen vaikutus metsänomistajan terveyteen. Metsänhoidon vipuvaikutuksena saadaan tuettua myös metsän kasvukykyä. Samalla metsäfitness voisi toimia täydentävä liikuntasuoritteena, jolla voitaisiin korvata muita liikuntasuoritteita, hankkeen ideoinut Juha Viirimäki toteaa.

Viirimäki mainitsee, että mm. muutamat hänen toimialueensa SM-tason suunnistajat hakevat peruskuntonsa metsätöiden kautta.

– Metsän raivauksesta saa myös henkistä hyvinvointia, mutta sen mittaaminen on hiukan hankalampaa.

Mukana 15 testihenkilöä

Taidoiltaan, iältään, sukupuoleltaan ja kunnoltaan vaihteleva 15 hengen testiryhmä, suorittaa istutusta ja raivausta, jota monitoroidaan eri mittausmenetelmin. Testin tutkimusasetelma tehtiin SeAMK:n sosiaali- ja terveysalan yksikön kanssa ja sitä koeajettiin ensin demoryhmällä.

– Käytössä on erilaisia mitta-antureita. Tutuin näistä on urheiluranneke, täydennettynä sykevyöllä. Tutkimuksen perusteella voisin suositella, että kaikkien metsätöitä tekevien kannattaa seurata urheilurannekkeesta omaa sykealuettaan, että työskentely olisi riittävän rauhallista, jolloin metsätöitä jaksetaan tehdä koko päivä.

Viirimäki kertoo, että urheiluranneke antaa tietoa myös kalorinkulutuksesta. Alustavien tulosten mukaan raivaussahan tankillinen vastaa fyysisiltä vaikutuksiltaan 10 km:n hiihtoa perinteisellä tyylillä.

– Kun urheilurannekkeessa on GPS, sen kautta näkee päiväsaavutuksensa maastossa.

Sykevyötä suositellaan urheilurannekkeen lisävarusteeksi, koska raivaussahan tärinä voi korruptoida ranteesta kerättävää dataa.

Palautumista seurataan Firstbeat-mittauksin

– Firstbeatilla seurataan testihenkilöitä kolmen päivän ajan. Ensimmäinen päivä on normaalityöpäivä ja siitä palautuminen, sitten on vuorossa metsätyöpäivä ja siitä palautuminen. Firstbeat seuraa suoritusta sekä palautumista, miten seuraava yö nukutaan ja onko se levollinen, Viirimäki kertoo.

Testattavien pohkeissa on M-Powerin lihasanturit. Testeissä kerätään dataa EMG-teknologiaan perustuvalla anturilla. Testihenkilöille tehdään lisäksi kyselyhaastattelu.

– Hankkeessa on yhteistyökumppanina Husqvarna, joka on lahjoittanut 5 kpl raivaussahoja lainaksi testin ajaksi. Heillä on laitteissa oma dataa keräävä konesensori, joka lähettää pilvipalveluun tietoa sahojen moottoreista testien aikana. Myöhemmin kaikkea tätä kerättyä dataa voidaan yhdistellä toisiinsa.

30 hehtaaria metsää tarkoittaa noin 10 raivauspäivää vuodessa

– Jos metsätöiden tekeminen olisi pääasiallinen kuntoilulaji, metsää olisi oltava satoja hehtaareja. Suomalaisella metsänomistajalla on keskimäärin 30 hehtaaria metsää, jolloin siellä on hehtaari tai kaksi raivattavaa vuosittain – ennakkoraivausta ennen hakkuuta, taimikonhoitoa sekä -perkausta. Metsätyö on monipuolista ja se kuormittaa aika tasaisesti vartalon lihaksistoa, Viirimäki kertoo.

Viirimäen mukaan metsänraivausta ja raivaussahatekniikkaa voi opiskella omatoimisesti netistä sekä Metsänhoitoyhdistyksen tai Metsäkeskuksen opastuksella. Raivaussahamyyjäkin voi opastaa valjaiden ja sahan käyttöön.

– Raivaussaha on aika turvallinen työväline. Ainoat turvavarusteet ovat silmien ja kuulon suojaaminen, ja jos pidempää puuta raivataan, tarvitaan myös kypärä. Se on laji, jonka oppii vain tekemällä.

www.metsakeskus.fi