Lantmännenin ja Ilmatieteen laitoksen kolmivuotinen tutkimus osoittaa, että aluskasvit voivat parantaa peltojen hiilitasetta merkittävästi. Tutkimuksessa kehitettiin myös satelliittidataan perustuva menetelmä, jonka avulla hiilensidontaa voidaan seurata laajasti ilman maatiloille asennettavia mittalaitteita.

Tutkimustulokset osoittivat, että aluskasvit – kuten italianraiheinä – lisäävät peltojen sitomaa hiiltä merkittävästi. Tutkimuspellolla lisäys oli noin kymmenen prosenttia. Vaikutus näkyi erityisesti sadonkorjuun jälkeen: aluskasvit jatkoivat vihreinä kasvua ja hiilen sitomista, ja pellosta vapautui kaksi kolmannesta vähemmän hiiltä kuin vertailuvuonna, jolloin aluskasveja ei käytetty ja pelto kynnettiin.

– Tämä tutkimus antaa meille arvokasta uutta tietoa viljelysmaan vuotuisesta hiilitaseesta sekä tieteellisesti todennetun näytön aluskasvien myönteisistä vaikutuksista hiilensidontaan. Tulokset tarjoavat vahvan pohjan kestävämpien viljelyratkaisujen kehittämiselle ja rohkaisevat viemään käytäntöön ratkaisuja, jotka hyödyttävät sekä viljelijöitä että ilmastoa, kertoo Lantmännen Agron tutkimuspäällikkö Tapio Lahti tiedotteessa.

Kenttämittausten ja satelliittidatan yhdistäminen on läpimurto

Tutkimus toi tärkeän läpimurron hiilitaseen mittaamiseen. Kehitetty menetelmä hyödyntää Sentinel-2-satelliittien tuottamaa tietoa, joka yhdistetään viljapellolla tehtyihin mittauksiin ja maaperämalliin. Näin voidaan seurata peltojen hiilensidontaa laajassa mittakaavassa ilman mittalaitteita tavallisilla maatiloilla. Menetelmä osoittautui luotettavaksi: esimerkiksi biomassan kasvu vastasi kenttämittauksia noin kymmenen prosentin tarkkuudella.

– Kenttämittausten ja satelliittidatan yhdistäminen on todellinen läpimurto. Se tekee hiilitaseen seurannasta kustannustehokasta ja tuo viljelijöille uuden käytännön työkalun. Menetelmää voidaan tulevaisuudessa hyödyntää myös kansallisessa ilmastoraportoinnissa, toteaa Ilmatieteen laitoksen tieteellinen johtaja Jari Liski.

Tulokset osoittivat myös, että pelloilla, joita ei muokattu talven yli, hiilidioksidipäästöt jäivät selvästi pienemmiksi kuin muokatuilla pelloilla. Aluskasvien ja vähäisen muokkauksen yhdistelmä auttoi parantamaan hiilitasetta vuositasolla.

Tutkimus toteutettiin Ilmatieteen laitoksen johdolla vuosina 2022–2025, ja sen rahoitti Lantmännen. Hiilidioksidivirtoja mitattiin Lantmännen Agron Hauholla sijaitsevan koetilan viljapelloilla kolmen kasvukauden ajan.

Tulokset ovat saatavilla Pelto-observatorio-verkkopalvelussa (www.peltoobservatorio.fi), jossa viljelijät voivat seurata peltojensa hiilitaseen kehitystä lähes reaaliajassa.

Työ jatkuu vuonna 2021 käynnistyneen Ilmasto & Luonto -viljelyohjelman kautta, jossa aluskasveilla on tärkeä rooli. Kun ohjelman sopimusviljelyä laajennetaan ja viljelijöitä tuetaan pitkäjänteisessä aluskasvien käytössä, voidaan ottaa merkittäviä askelia kohti ilmastokestävää viljelyä.

Teksti- ja kuvalähde: Lantmännen Agro