Vuonna 1910 valmistuneen Kansallismuseon yhteyteen nousee parhaillaan lähes 6 000 neliömetrin laajuinen lisärakennus, joka rakennetaan kestävyys edellä.

Rakennuksen suunniteltu käyttöikä on 200 vuotta, joten rakentamisen näkökulmasta hanke on erittäin vaativa. Rakennuksen elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä on saatu pienennettyä taloteknisten ja suunnitteluratkaisujen avulla 25 % normaaliin rakentamiseen verrattuna, mikä on hankkeen rakennuttajan Senaatti-kiinteistöjen tavoite uudisrakennushankkeissa.

Talotekniset ratkaisut ovat rakennuksessa erittäin keskeisessä roolissa, koska olosuhdehallinnalla varmistetaan museon korvaamattoman arvokkaille esineille tarvittavat sisäolosuhteet.

Rakennushankkeessa yhteistyössä kehitetty ratkaisu poistoilmalämpöpumpun ja ilmanvaihtokoneiden hybridijärjestelmästä auttaa pienentämään rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälkeä.

Ratkaisu tehostaa lämpöpumppujen avulla ilmanvaihdon ja hukkalämpöjen lämmöntalteenottoa merkittävästi. Vähähiilisyyteen on päästy myös suunnitteluratkaisujen avulla. Ratkaisuvaihtoehtojen vertailussa on arvioitu aina investointikustannuksen lisäksi myös niiden elinkaarikustannus sekä vaikutus elinkaaren aikaisiin päästöihin.

– Elinkaariviisas rakentaminen on intohimomme. Oman talotekniikkayksikkömme ammattitaito ja monipuolinen osaaminen ovat yhteistyössä vaativan tilaajan kanssa ollut avainasemassa toteuttaessamme tätä ainutlaatuista rakennusta, jossa talotekniikalla on iso merkitys elinkaaren ympäristökuorman minimoimisessa ja siten elinkaariviisaassa lopputuloksessa, kertoo SRV:n toimitusjohtaja Saku Sipola tiedotteessa.

Tiivis ja pieni rakennuspaikka tuo rakentamiseen erityispiirteitä

Kansallismuseon lisärakennusta rakennetaan pienellä tontilla tiiviissä kaupunkiympäristössä hyvin lähellä Töölön asuinkortteleita ja kulkureittejä. Vieressä on yli satavuotias peruskorjattavana oleva Kansallismuseon päärakennus.

– Lisärakennus on arkkitehtonisesti kunnianhimoinen ja rakennushankkeena uniikki taitorakentamisen esimerkki, jota on toteuttamassa huippuluokan ammattilaisten verkosto. Kansallismuseon lisärakennushanke tuo myös oman hienon lisänsä valtion tällä hetkellä hyvin turvallisuuspainotteiseen rakentamiseen. Hanke toteutetaan Senaatin kärkihankeallianssimallilla, jonka olemme kehittäneet erityisen vaativien rakennushankkeidemme toteuttamiseen, toteaa Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Jonni Laitto.

Työmaan sijainti on tuonut rakentamiseen erityispiirteitä. Ennen varsinaisen rakentamisen käynnistymistä työmaalta louhittiin kiveä 20 000 kuutiometriä – samalla huolehtien ympäristön turvallisuudesta ja historiallisen päärakennuksen aarteiden, kuten Gallen-Kallelan freskojen, ehjänä säilymisestä.

Tiiviillä tontilla työskentelyn onnistumiseksi työmaalle hankittiin myös yksi Pohjois-Euroopan järeimpiä torninostureita, joka pystyi nostamaan muun muassa kymmenen tonnin painoisia teräspalkkeja pitkältä matkalta suoraan paikalleen työmaalle.

Laajennusrakennus vastaa museon tulevaisuuden tarpeisiin

Laajennus on muuntojoustavaa tilaa, joka on suunniteltu erityisesti Kansallismuseon näyttelytoiminnalle, mutta mahdollistaa myös monenlaisten tapahtumien ja tilaisuuksien järjestämisen.

– Kauan odotettu laajennus palvelee erinomaisesti Kansallismuseon monipuolista toimintaa ja tavoitteita. Suunnittelussa on otettu huomioon vaativan toiminnan tarpeet ja kehittämismahdollisuudet. Muotokieleltään puhutteleva laajennusosa nostaa esille myös päärakennuksen historiallista museoarkkitehtuuria. Ainutlaatuinen rakennuskokonaisuus luo otolliset puitteet toteuttaa kansallisen kulttuurilaitoksen tehtävää, toteaa Suomen kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila tiedotteessa.

Rakennuttamisesta vastaa valtion kiinteistöjä hallinnoiva Senaatti-kiinteistöt ja toteutuksesta SRV. Rakennuttajakonsulttina toimii A-insinöörit. Kansallismuseon lisärakennuksen on suunnitellut JKMM Arkkitehdit Oy.

Lähde: Senaatti-kiinteistöt