Pyydä tarjous

"Haastavista asiakastilanteista on tullut mielenkiintoisempia" – taide ja mentalisaatioajattelu Nuorisoasuntoliiton asumisneuvontatyössä

Facebook
07.12.2020 | Sosiaali- ja kuntatalous
Nuorisoasuntoliiton (NAL) paikallisyhdistyksissä työskentelee asumisohjaajia, jotka tarjoavat asukkailleen asumisneuvontaa ja -ohjausta. Asumisohjaajat ovat nuorten tukena heti asumisen alussa ja sen aikana, kun neuvoa tarvitaan. He auttavat asumisen ongelmien selvittelyssä ja vuokranmaksun haasteissa, mutta myös monessa muussa nuorta askarruttavassa asiassa. Asumisohjaajien työhön kuuluu olennaisena osana myös nuorten mielenterveyden edistäminen.NAL:n Asumisen mieli -hankkeessa on vahvistettu ja tehty näkyvämmäksi asumisohjaajien tekemää nuorten mielenterveyttä edistävää työtä. Hankkeen tavoitteena on ollut vahvistaa asumisohjaajien ja muiden ammattilaisten mielenterveysosaamista sekä paikkakuntakohtaista verkostoitumista ja yhteistyötä järjestämällä koulutuksia, tilaisuuksia ja työpajoja. Asumisen mieli -hanketta rahoittaa STEA vuosille 2018–2020. Käynnissä on siis hankkeen viimeinen vuosi ja loppuraportti hankkeen tuloksista valmistuu kevään 2021 aikana. Hankkeelle on haettu Stealta vuoden jatkoa juurruttamistyöhön.Hankkeen yksi pääpainopisteistä on ollut koulutusten järjestäminen ja asumisohjaajien osaamisen vahvistaminen. Asumisneuvontatyöhön tarvitaan myös uusia, vaikuttavia työskentelytapoja nuorten kanssa. Pelkkä keskusteluun perustuva kohtaaminen tarvitsee rinnalleen myös luovia tapoja kohdata nuori. Taiteeseen perustuva toiminta on noussut viime vuosina julkaistujen tutkimusten myötä varteenotettavaksi tavaksi vahvistaa mielen hyvinvointia ja elämäntaitoja. Taiteen vaikutuksia ja vaikuttavuutta on tutkittu paljon, ja taiteen merkitys mielenterveydelle on kiistaton. Siksi hankkeessa päätettiin rohkeasti kokeilla, miten asumisohjaajat ottavat taidelähtöiset menetelmät ja mentalisaatioajattelun vastaan.Koulutus tarjosi mahdollisuuden kokeilla helppoja taiteen menetelmiä olematta itse taiteilija samalla hyödyntäen mentalisaatioajattelua niissä rakenteissa, missä se on usein vierasta.Työotteena mentalisaatio tarjoaa asumisohjaajalle välineen tarkastella omaa ja toisen mieltä: mitä vuorovaikutusprosessissa tapahtuu? Mentalisoivat itsearviointikysymykset tarjoavat uudenlaisen näkökulman ohjaajuuteen. Osaanko kohdata prosessissa esiin nousevia tunteita? Olenko oikeasti kiinnostunut siitä, mitä toisen mielessä liikkuu, enkä tyrkytä vain omia näkemyksiäni? Miten määrittelen itselleni ohjaajana onnistuneen prosessin? Olenko valmis asettumaan ei-tietämisen tilaan? Siedänkö epävarmuutta? Osaanko ottaa puheeksi myös vaikeat tunteet? Tunnistanko, mitkä ovat vaikeita tunteita minulle? Uskallanko kohdata ja käsitellä niitä prosessin aikana? Hyväksynkö oman keskeneräisyyteni ohjaajana ja ihmisenä?Mentalisaatioon perustuva reflektiivinen työote tuo ohjaajalle työvälineitä vaikeiden emootioiden ja tilanteiden kohtaamiseen. Mentalisaatio toimii psyykettä suojaavana tekijänä. Ohjaajan reflektiivinen työote, joka sisältää taideperustaisia ja mentalisaatiota vahvistavia lähestymistapoja tarjoaa nuorelle mahdollisuuden kokonaisvaltaisesti tarkastella omaa elämäänsä ja auttaa suuntaamaan huomion yhtä aikaa psyykkiseen hyvinvointiin kuin toimijuuteen yhteiskunnassa.Koulutus toteutettiin COVID-19-pandemian takia etänä verkossa. Etäkoulutuksessa osallistujat pääsivät uusille poluille piirtämisen, kirjoittamisen, havaintojen ja erilaisten kokeilujen kautta. Siten avautui mielikuvia, fantasioita, tunteita ja tarinoita - sekä raskaita että keveitä.Millaisia asioita koulutuksesta jäi käteen?”Taidelähtöisten menetelmien hyödyntäminen””Läsnäolemisen taidon harjoittelu, kuuntelu ja tunteiden sekä tilanteiden sanoittamisen yrittäminen.””Taidon pysähtyä ja sietää hiljaisuutta. Uteliaisuus eri tunnetiloja kohtaan. Tunnelmasta kumpuavat kysymykset. Pakottomuus ratkaista asioita.””Tarkkaavaisemman reflektiivisen työotteen sekä muutamia hyviä harjotteita.”Minä ohjaajana -koulutus tarjosi uudenlaisen näkökulman asumisohjaajille omaan ammatilliseen kasvuun. Keskeistä oli reflektiivinen työote, joka edellyttää ohjaajalta halua asettua ei-tietävään positioon suhteessa nuoreen. Tämä yhdistettynä taiteen muuntautumiskykyisyyteen tarjoaa uudenlaisen tavan kohdata nuoria aikuisia, ja mahdollistaa asettumisen vaikeidenkin kysymysten äärelle. Taideperustainen, mentalisaatiota vahvistava reflektiivinen työote voidaan nähdä myös työntekijän omaa psyykkistä hyvinvointia suojaavana tekijänä. Asumisohjaaja saa välineitä käsitellä muun muassa nuorten toivottomuutta ja muita vaikeiksi koettuja tunteita. Mentalisaatioajattelu ja taidetyöskentely voidaan siis nähdä myös työhyvinvointia tukevana ja ammatti-identiteettiä vahvistavana työtapana.Niina Kaksonen, Nuorisoasuntoliitto, Asumisen mieli -hanke Ursula Hallas ja Sanni Sihvola, Minä ohjaajana -koulutuksen kouluttajatArtikkeli on julkaistu Sosiaali- ja kuntatalous -lehdessä 4/2020.