HUS Kiinteistöt Oy on HUS -yhtymän omistama tytäryhtiö, joka tarjoaa HUSin sairaaloihin rakennuttamis-, ylläpito- ja turvapalveluita. HUS tilakeskus edustaa kiinteistönomistajaa, kun taas HUS Kiinteistöt Oy on palveluntuottaja.

- Meillä on noin 350 työntekijää, jokaisella sairaala-alueella Kirurgisesta sairaalasta ja Meilahdesta Raaseporiin ja Porvooseen, projektipäällikkö Sara von Hertzen kertoo.

Sara von Hertzen työskentelee HUS:in projektipalvelut-yksikössä, joka vastaa sisäilmakorjauksista sekä erilaisista pienemmistä teknisistä ja toiminnallisista muutostöistä.

- Sisäilmasta vastaamme kokonaisuutena, alkaen sisäilma- ja kuntotutkimusten sekä ilmanpuhdistinten tilaamisesta korjausten suunnitteluttamiseen ja valvontaan.

Tavoitteena terveet rakennukset

Sara von Hertzen kertoo, että HUSissa on toiminut vuodesta 2007 lähtien sisäympäristöohjausryhmä, joka käsittelee muun muassa kaikki yleiseen käyttöön tulevat ohjeistukset. Ryhmässä on edustajat muun muassa HUS Tilakeskuksesta, HUS Kiinteistöistä, työterveydestä, työsuojelusta ja infektiontorjunnasta.

- Jokapäiväisessä toiminnassa kiinteistöpäälliköt ja tilakeskuksen sisäympäristöasioiden erikoissuunnittelija yhteistyössä sisäilma-asiantuntijoiden kanssa määrittelevät kunkin kiinteistön tarpeet, von Hertzen kertoo ja jatkaa:

- Tärkeänä osana sisäympäristötoiminnan ohjausta toimivat myös 1-4 kertaa vuodessa kokoontuvat kiinteistökohtaiset sisäympäristötyöryhmät, joissa ovat mukana mm. oireilua kokevien yksiköiden esihenkilöt. Pyrimme siihen, että sisäilmaongelmista ilmoitettaisiin alhaisella kynnyksellä ja että HUS Kiinteistöjen sisäilma-asiantuntijat olisivat henkilökunnan näkökulmasta helposti lähestyttäviä ja hyvin tavoitettavissa.

Sisäympäristöongelmien hoitamiseen laadittu toimintatapaohjeet

- Aluksi laadittiin yleiset toimintatapaohjeet sekä HUSin omiin kiinteistöihin, että vuokrakiinteistöihin. Tämän jälkeen näitä ohjeita on toki päivitetty, mutta enemmän tarpeita on viime aikoina ollut siivoukseen ja uusiin tiloihin siirrettävien tavaroiden puhdistukseen liittyviin ohjeisiin. Laadimme yhteistyössä HUS tilakeskuksen ja muiden organisaation asiantuntijoiden kanssa uusia ohjeita tarpeen mukaan, von Hertzen selvittää.

HUSissa sisäilmaan liittyvien hankintojenviiden vuoden yhteissumma vuosilta 2017-2022 on noin 30 miljoonaa euroa.

- Tähän summaan sisältyvät siis kaikkien tutkimusten, ilmanpuhdistinten sekä sisäilmakorjausten kustannukset. Kaiken kaikkiaan pelkästään sisäilmaan liittyvien hankintojen arvo on laskussa. Viime vuosina on keskitytty parantamaan ennakoitavuutta teettämällä laajat kuntotutkimukset sairaalakiinteistöistä. Lisäksi käytössä on satoja vuokrapuhdistimia, joiden kuluista saatiin runsaasti säästöjä uudella kilpailutuksella.

- Vuosivaihtelu on ollut suurta, von Hertzen sanoo ja jatkaa:

- Kustannukset ovat olleet suurimmillaan vuosina 2019-2020, jolloin toteutettiin useassa kiinteistössä laajoja sisäilmakorjauksia. Tämän jälkeen kulut ovat olleet pienempiä vuositasolla, käytännössä jotain miljoonia euroja.

Sairaaloiden hyvän sisäilmaston suunnittelu, toteutus ja ylläpito on vaativa prosessi

Sairaalaympäristö asettaa sisäilmaoloille kovat vaatimukset sekä määrällisesti että laadullisesti. Vanhoissa rakennuksissa vanhan ja osin puutteellisen talotekniikan takia vaikeudet sisäilmaolosuhteiden hallinnassa ovat arkipäivää, mutta uusissa rakennuksissa hyvät olosuhteet pystytään huolellisella suunnittelulla suhteellisen helposti takaamaan.

- Sisäilmaolosuhteiden perustaso määritetään jo alkuvaiheessa, ja erityisesti vaativissa peruskorjaushankkeissa on hyvä olla kosteudenhallintakoordinaattori jo viimeistään hankesuunnitteluvaiheesta lähtien, jotta sisäilmaolosuhteiden turvaamiseen tarvittavat toimenpiteet saadaan mahdollisimman kattavasti laskettua jo hankesuunnittelun kustannusarvioon. Samoin puhtaudenhallintakoordinaattorin asiantuntemus on jo tässä vaiheessa tärkeä, eritoten jos hanke suoritetaan toimivassa sairaalassa. Mitä tarkemmin on ympäröivien tilojen suojausta ja rakennustöiden työjärjestystä ajateltu jo etukäteen, sitä paremmin ne pystytään myöhemmissä vaiheissa tarkemmin suunnittelemaan ja toteuttamaan.

Von Hertzenin mukaan myös kiinteistön ylläpidon edustus hankkeen alusta saakka on tärkeää, jotta vältytään hankalasti huollettavilta ratkaisuilta.

- Näissäkin asioissa uudiskohteet ovat korjauskohteita helpompia, kun mahdollisuuksia esimerkiksi teknisten järjestelmien ja tilojen sijoittamiselle on enemmän. Vanhoihin raameihin on vaikeampaa saada sijoitettua modernin sairaalatoiminnan vaatimia järjestelmiä ja samalla täyttää varsinaisen toiminnan tarpeet tilamitoituksen suhteen, von Hertzen sanoo ja jatkaa:

- Tekniikan puutteet lisäävät todennäköisyyttä sille, että poikkeamien havaitsemisessa kestää kauemmin kuin haluaisimme. Lisäksi vanhoissa rakennuksissa tehdään monesti isompia ja pienempiä korjaustöitä rajatummilla alueilla ja kun näiltä alueilta ilmanvaihto tulpataan, se saattaa vaikuttaa ilmanvaihtoon sisäolosuhteita heikentävästi jossain muualla kyseisessä kiinteistössä. Apuna olosuhteiden seuraamisessa olemme sekä vanhoissa että uusissa kiinteistöissä käyttäneet viime vuosina jatkuvaa seurantadataa tuottavia antureita. Näistä onkin ollut hyötyä mm. ilmanvaihdon vikatilojen paikantamisessa ja havainnot ovat johtaneet toimenpiteisiin useissa kiinteistöissä, von Hertzen kertoo.

Suunnittelussa pyritään tilojen muuntojoustavuuteen

- Kaiken kaikkiaan sairaaloiden tiloissa on niin paljon erilaisia käyttötarkoituksia, että suunnittelijoilta todellakin vaaditaan paljon. Esimerkiksi leikkaussalien, puhdastilojen, joita käyttävät esimerkiksi erilaiset laboratoriot ja lääkevalmistustoiminnot sekä eristyshuoneiden suunnittelu on haastavaa.

- Suunnittelijan on varsinaisen käytön vaatimusten lisäksi järjestelmissä ajateltava myös niiden huollettavuutta, säädettävyyttä ja korjattavuutta sekä varmistettava erityisesti säännöllisesti vaihdettavien komponenttien huolellinen dokumentointi hankkeen alusta loppuun. Tiedon on kuljettava suunnittelijoilta urakoitsijoille sekä lopulta ylläpidosta ja korjauksista vastaaville tahoille. LVIA-tekniikan käyttöönotto on omasta mielestäni uuden tai peruskorjatun sairaalan käyttöönottoprosessin haastavin osa, jolle pitäisi varata vielä nykyistäkin enemmän aikaa, Sara von Hertzen toteaa.

HUS on Suomen suurin terveydenhuollon toimija ja sen sairaaloihin on keskitetty myös valtakunnallisesti vaativinta erikoissairaanhoidon toimintaa. HUSin sairaaloiden toiminnassa ovat edustettuina kaikki erikoissairaanhoidon toimialat syöpätaudeista synnytyksiin ja silmätauteihin sekä psykiatriaan. Suurimmat keskittymät sijaitsevat Helsingin Meilahdessa sekä Espoon Jorvissa, mutta sairaaloita ja muita toimipisteitä on ympäri Uudenmaan maakuntaa.