LinkedinFacebook
Pyydä tarjous

Hyvinvointia ja säästöjä muistisairauksien huomioimisella? 

Digipalvelut
07.05.2021 | Sosiaali- ja kuntatalous
Oma tai läheisen muistisairaus on arkipäivää yhä useammalle. Kuntatalouden näkökulmasta varhainen diagnosointi on sijoitus. Mitä aiemmassa sairauden vaiheessa toimintakykyä pystytään ylläpitämään kevyemmillä palveluilla, sitä myöhemmin siirrytään raskaampien, ts. kalliimpien palveluiden piiriin. Muistisairauteen sairastunut ihminen voi asua kotona niin kauan kuin se on turvallista, jos tarvittavat palvelut ja sosiaalinen ympäristö tukevat sitä. Muistibarometrista tietoa johtamisen tueksi Muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä palveluista alueilla vastaavat toistaiseksi kunnat, kuntayhtymät tai yhteistoiminta-alueet. Tuen, hoivan ja hoidon tarve kasvaa sairauden edetessä, joten palveluille on tarvetta. Muistiliiton, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyönä toteutettu Muistibarometri 2020 kartoitti palveluista vastaavien näkemyksiä siitä, miten palvelut toteutuvat tällä hetkellä. Kysely lähetettiin muistisairaiden ja ikääntyneiden ihmisten palveluista vastaaville alkukesästä 2020. Vastaajia oli 139 ja kuntakattavuus oli 82,7 %. Muistibarometri löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta https://muistiliitto.fi/muistibarometri2020 .  Tulosten mukaan positiivista kehitystä muistisairaiden ihmisten palveluissa on tapahtunut muun muassa ammattihenkilöstön osaamisessa, suunnitelmissa ikääntyvän väestön tukemiseksi sekä jossain määrin muistihoitajien ja -koordinaattorien määrän osalta. Sen sijaan kehittämisen tarvetta on kotona asumista tukevissa palveluissa kuten muistisairaiden ihmisten päivätoiminnassa ja muistisairasta läheistään hoitavien kuntoutuksessa sekä työikäisten muistisairautta sairastavien palveluissa kokonaisuudessaan. Myös palautteiden keräämisessä ja käytössä on kehitettävää. Kansalaistaidot muistisairauksista kuntiin helposti Muistibarometrin tulosten mukaan asennoitumisessa muistisairauksiin olisi myös parantamisen varaa. Myöskään järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä ei hyödynnetä täysimääräisesti.  Asenteiden muuttamiseen tähtäävästä, järjestöjen kanssa tehtävästä yhteistyöstä esimerkkinä löytyy verkossa tehtävä, alle tunnin mittainen ja ilmainen infotuokio. Tuokio kulkee maailmanlaajuisen mallinsa jalanjäljissä nimellä muistikummituokio, mutta kummius ei velvoita mihinkään. Se on vaikuttava tapa saada mihin tahansa toimintaan kansalaistaidot muistisairauksista sekä ymmärrystä tukea muistisairaita ihmisiä. Muistikummi on henkilö, joka on käynyt muistikummituokion.  Verkkotuokio löytyy osoitteesta https://tuokio.muistikummit.fi suomeksi ja ruotsiksi.  Hyvän hoidon kriteeristö -työkirjajulkaistu sähköisenä Muistiliiton julkaisema Hyvän hoidon kriteeristö -työkirja nostaa esille muistisairautta sairastavan ihmisen hyvän hoidon ja elämänlaadun elementtejä. Työkirja ohjaa yksilölähtöiseen toimintaan muistisairaiden palveluissa ja hoivayksiköissä sekä tukee muistisairaiden hoitoa ja hoivaa valtakunnallisin laatukriteerein. THL seurannan mukaan toimintayksiköistä 57 % ilmoitti käyttävänsä hyvän hoidon kriteeristöä vuonna 2020. Työkirja perustuu ihmis- ja perusoikeuksiin, lakeihin, valtakunnallisiin hoitosuosituksiin sekä -ohjelmiin.  Työkirja ohjaa ammattilaisia, yhdessä muistisairaiden ihmisten ja heidän omaistensa kanssa, arvioimaan ja kehittämään muistityön kokonaisuutta. Kriteeristö on yhteinen työkalu muistisairaiden ihmisten hoitotyön yhteiseen arviointiin ja jatkuvaan kehittämiseen. Muistisairaiden ihmisten hyvä hoito on laaja kokonaisuus, joka rakentuu useasta osa-alueesta sekä osaamisesta, joita voidaan arvioida ja kehittää kriteeristön osa-alueisiin peilaten.  Hyvän hoidon kriteeristö soveltuu kaikille muistisairaiden ihmisten palveluita ja hoitoa tarjoaville tahoille. Sähköinen työkalu on nyt vapaasti käytettävissä: https://muistiliitto.vuolearning.fi/courses/hyvaen-hoidon-kriteeristoe, eikä kirjautumista vaadita. Työkirja on työkalu ohjaamaan hoitotiimiä arvioimaan ja kehittämään edellä mainittuja asioita yhdessä sairastuneen ja hänen läheistensä kanssa. Kehittämistarpeet voivat vaihdella suuresti eri toiminnoissa, yksiköissä ja yksilöllisestikin. Niinpä myös kehittämistyö perustuu tiimin yhteiseen kehittämissuunnitelmaan juuri oman toiminnan, yksikön ja yksilöiden tilanteisiin peilaten. Elämänlaatu, hyvä hoito ja huolenpito Kysyttäessä muistisairailta ihmisiltä sekä heidän läheisiltään elämänlaadun ja hyvän hoidon lähtökohtia, vastauksissa korostuvat aktiivisen arjen sujuminen sekä turvallisuuden tunne. Turvallisuuden tunteen kuvataan muodostuvan tutuista asioista ja ihmisistä sekä luottamuksesta näihin ihmisiin. Hoitohenkilökunnan osaaminen ja muistisairauksien erityispiirteiden huomioiminen olivat sairastuneiden mielestä hyvän hoidon ja aidon kohtaamisen lähtökohtia. Myös omaisten näkökulmien ja odotuksien huomioiminen korostuivat hyvän hoidon onnistumisessa.  Jokaisella on oikeus ihmisarvoa kunnioittavaan ja elämänlaatua ylläpitävään hyvään huolenpitoon ja hoitoon. Hyvä hoito ja huolenpito on näyttöön, hoitosuosituksiin ja vaikuttaviin hoitomenetelmiin perustuvaa. Muistisairaan ihmisen paras mahdollinen hoito ja huolenpito muodostuu kokonaisuudesta. Hyvä hoito on paljon enemmän kuin vain sairauksien hoitoa. Se on esimerkiksi elämänlaadun, toimintakyvyn ja osallisuuden tukemista ja mahdollistamista. Hoidon on oltava sekä objektiivisesti että subjektiivisesti hyvää. Subjektiivisesti hyvä hoito tarkoittaa palveluja ja hoitoa vastaanottavan kokemusta hyvistä palveluista ja hoidosta. Muistisairautta sairastavan ihmisen ja läheisten hyvinvoinnin lähtökohtana on oikeus elää omannäköistä elämää, tulla kuulluksi ja saada päättää omista asioista. Hyvä ja laadukas hoito perustuu monialaiseen osaamiseen sekä muistisairaalle ihmisille ja läheisille järjestetyistä ennakoivista, oikein kohdennetuista ja turvallisista palveluista, kuntoutuksesta, hoidosta ja huolenpidosta, jossa kaikki kokevat itsensä osalliseksi. Muistisairaan ihmisen kuuluu saada tietoa, kuntoutusta, hyvää hoitoa ja oikea-aikaista tukea sairauden kaikissa eri vaiheissa. Muistisairaalle ihmisille ja läheisille tärkeitä työkaluja oman tahdon ilmaisemiseksi voivat esim. olla Tarkistuslista muistisairaille ja läheisille, hoitotahto sekä edunvalvontavaltuutusMuistisairaudet vaikuttavat yksilöllisesti ja hyvä hoito ja huolenpito tarkoittavat eri asioita eri ihmisille, niinpä myös hoivan kuuluu olla yksilöllistä. Huolenpito on kykyä nähdä ihminen yksilönä. Hyvä hoito on ennen kaikkea yhteistyötä, toistemme arvostamista ja kunnioittamista. Asiantuntijat Sofie Klawér-Kallio ja Satu Tommola, Muistiliitto ry Artikkeli on julkaistu Sosiaali- ja kuntatalous -lehdessä 2/2021.