Kainua on Suomen ensimmäinen sairaalarakentamisen allianssihanke
09.02.2021 | Sosiaali- ja kuntatalous
Kainuun keskussairaalan toiminnot ja tilat uudistuvat vuoden 2021 kesään mennessä. Kainuun sairaalahanke on saanut nimekseen Kainua – Kainuun uusi sairaala -allianssi. Kyseessä on Suomen ensimmäinen allianssimallilla toteutettava sairaalahanke. Allianssiurakan tilaajana on Kainuun sote -kuntayhtymä.Kainuun uusi sairaala yhdistää perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon toimintoja kahdeksasta toimipisteestä yhteen rakennukseen ja vahvistaa avohoidon palveluja. Se vastaa myös koko maakunnan ympärivuorokautisen päivystyksen palveluista.Sote-integraatiota vahvistetaan kaikilla tasoilla ja Kainuun sosiaali- ja terveyspalvelut tuotetaan saumattomina kokonaisuuksina. Kainuun maakunnan ”Kainuun Uusi Sairaala” -hankkeen tavoitteena on kehittää Kainuun terveydenhuoltoon toimintamallit, joiden avulla pystytään parantamaan palveluiden asiakaslähtöisyyttä, saatavuutta ja kustannusvaikuttavuutta. Toimintojen vahvaa integrointia hyödynnetään myös Kainuun uuden sairaalan prosessien ja tilojen suunnittelussa.Viihtyisiä tiloja potilaille ja työntekijöilleHoitoympäristöllä on tutkitusti merkitystä potilaan hoitokokemusten ja toipumisen kannalta. Värit, materiaalit ja valaistus ovat osa kokonaisuuden luomista. Sairaala on myös tuhannen henkilön työpaikka, joten viihtyisyyteen panostetaan monin tavoin. Rakentamisbudjetista on varattu osuus myös taiteelle. Taideohjelman teemana on metsä ja luonto, jonka halutaan näkyvän monipuolisesti rakennuksen eri osissa.Uusi sairaala pähkinänkuoressaKainuun uusi sairaala toteutetaan yhteisvastuullisena allianssiurakkana, jonka osapuolina ovat Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (Kainuun sote),
Sweco Architects Oy, Sweco Talotekniikka Oy, Sweco Rakennetekniikka Oy, Sweco PM Oy, Skanska Talonrakennus Oy sekä Caverion Suomi Oy.Kainua-Kainuun uusi sairaala-allianssin projektijohtaja Timo Markkanen kertoo, että uusi sairaala koostuu kolmesta rakennusosasta: Sairaalan uusi päärakennus, uusi logistiikkaterminaali sekä nykyisen päivystysrakennuksen peruskorjaus ja muutos muun sairaalatoiminnan käyttöön.– Uudisrakennuksen ja uuden piha-alueen tieltä vanhaa osaa puretaan noin 22 300 brm². Hankkeen bruttoala on noin 46 000 brm² ja tilavuus yli 200 000 m³, kerroksia on korkeimmillaan 7. Peruskorjauksen osuus bruttoneliöistä on 5 %. Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 160 M€. Suurin osa hankkeen rakentamisesta on jo valmiina. E-rakennus luovutetaan tammikuun lopussa sekä varsinaisen rakentamisen viimeinenkin vaihe 2b valmistuu kesällä 2021. Viimeisen vaiheen käyttöönoton jälkeen puretaan talven 2021 - kevään 2022 vielä vanhan sairaalan matalat osat. Alueen pihatyöt tehdään kesällä 2022, jonka jälkeen hanke on valmis, Markkanen kertoo.Hankkeen tavoitteena puurakentamisen hyödyntäminen– Uusi sairaala on myös merkittävä julkinen puurakentamiskohde. Käytännössä päärakennuksen julkisivu on kokonaisuudessaan puuta. Rakennuksen runko on betonia, mutta ulkoseinät on tehty puurakenteisista elementeistä, joissa on puuverhoilu. Tehdasvalmisteisia, puurunkoisia ja -verhoiltuja elementtejä ikkunoineen ja pellityksineen asennetaan rakennuksen ulkoseiniin yli 10 000 neliömetriä. Puun käyttö on vahvasti esillä myös sisustuksessa, Markkanen kuvaa.Tehokkuutta tukeva, turvallinen ja älykäs sairaala tilaajan tarpeisiinMarkkanen sanoo, että sairaala on paitsi teknisesti myös erityisesti toiminnallisesti vaativa hanke.– Keskeinen tavoite on ollut varmistaa tilojen muuntojoustavuutta mahdollisimman laajasti ja siten tukea muuttuvan sairaalatoiminnan tarpeita. Uuden sairaalan tilat on suunniteltu hoitoprosessien mukaan ja kaikessa toiminnassa tuetaan kuntoutusta ja potilaiden sujuvaa hoitoa.– Sairaaloissa talotekniikan osuus on huomattava jo pelkästään hoidollisten vaatimusten takia. LVISA-toteutuksessa keskeisten järjestelmien hallinta, mm. tilojen käyttöolosuhteet, valvonta, turvallisuus ja viestintä on keskitetty integroituun käyttöliittymään.Tilat muuntautumiskykyisempiäMarkkanen kertoo, että korona-aikana muuntojoustavuus joutui ensimmäiseen todelliseen koitokseen: tiloja oli pakko sopeuttaa ennakoimattomilla tavoilla.– Rakennuksen suunnittelussa huomioidut erilliset logistiset virrat ja pääkulkureitit ovat mahdollistaneet sen, että sairaalassa liikkumista on voitu tarpeen vaatiessa rajoittaa. Esimerkiksi pandemiavastaanotto on pystytty siirtämään erillisen sisäänkäynnin kautta omiksi tiloikseen päivystyksen yhteyteen ilman tilamuutoksia. Infektioturvallisuuden varmistamiseksi rakennuksen ilmanvaihto voitiin muuttaa nopeasti alipaineiseksi mm. teho- ja valvontaosastolla ja päivystysosastolla, jotta näistä tiloista ei leviäisi mahdollista altistumista muualle. Potilashuoneisiin toteutettujen valmisosapaneelien avulla esimerkiksi happihoitoa tarvitsevien potilaiden määrää on mahdollista kasvattaa nopeasti koko sairaalan osalta, Timo Markkanen selvittääLisätietoja:
Kainua – Kainuun uusi sairaala -allianssi
Projektijohtaja Timo Markkanen / Skanska Puh. 040 527 6767 [email protected]Artikkeli on julkaistu Sosiaali- ja kuntatalous -lehdessä 1/2021.
Haluatko oman yrityksen esille tähän?