LinkedinFacebook
Pyydä tarjous

Kotoa kotiin ja yhteiskuntaan -hanke osallistaa ja kotouttaa maahanmuuttajanaisia

Digipalvelut
12.10.2021 | Sosiaali- ja kuntatalous
Täältä alkaa yrityksesi tie menestykseen

Tampereen ammattikorkeakoulun hallinnoima Kotoa kotiin ja yhteiskuntaan -hanke edistää maahanmuuttajanaisten ja vanhuspalveluita tarjoavien organisaatioiden yhteistyötä sekä rohkaisee naisia siirtymään kotoa yhteiskunnalliseen toimintaan.

Hankkeessa on kehitetty valmennusmalli, joka valmentaa maahanmuuttajanaisia osallistumaan yhteiskunnalliseen toimintaan tutustuttamalla heidät suomalaiseen kulttuuriin, viestintäkulttuuriin, suomalaiseen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmään sekä suomalaiseen työelämään.

Hanketta rahoittaa EU:n turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto AMIF. Hankkeen toiminta-aika on 1.3.2019–28.2.2022. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Pirkanmaan Omaishoitajat ry PIONI, Setlementti Tampere ry:n Naistari, Suomen pakolaisapu ry, Kotipirtti ry, Tampereen ev.lut. srk:n Mummon Kammari, Tampereen kaupunki (Tammelan lähitori) sekä Apukolmio Oy.

Omakohtainen kokemus havahdutti

– Työskentelin vapaaehtoisena vastaanottokeskuksessa vuonna 2015, kun Suomeen tuli paljon pakolaisia. Vastaanottokeskuksessa naiset kyselivät, mitä he voisivat tehdä, kun aika käy pitkäksi, muistelee projektipäällikkö ja gerontologisen hoitotyön yliopettaja Sirpa Salin Tampereen ammattikorkeakoulusta.

– Samoihin aikoihin muistisairas isäni, joka sittemmin on jo edesmennyt, valitteli usein yksinäisyyttään. Keksin viedä kolme maahanmuuttajanaista isäni luokse käymään. Tilanne sujui erittäin hyvin, ja he kävivät isäni luona myöhemminkin kylässä. Rajallinen kielitaitokaan ei haitannut, vaan tapaamiset piristivät sekä isääni että näitä naisia.

– Maahanmuuttajien ja ikäihmisten kohtaaminen ei toki ole minun ideani. Mediassa on ollut useita esimerkkejä tämänkaltaisesta toiminnasta Suomessa. Tiesin, että esimerkiksi Itävallassa on saatu hyviä kokemuksia maahanmuuttajanaisten vapaaehtoistyöstä ikääntyneiden luona. Ajatus tämän hankkeen suunnittelemisesta sai kuitenkin lopullisen sysäyksen siitä, kun näin miten hyvin vierailu toimi isäni kohdalla.

Osallistumisen esteitä matalaksi

Haavoittuvassa asemassa olevien maahanmuuttajanaisten kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan voi olla vaikeaa, koska kotihoidon tuki mahdollistaa heidän jäämisensä kotiin hoitamaan lapsiaan. Maahanmuuttajanaisten ja heidän lastensa kotoutumista edistäisi se, että maahanmuuttajanaisille tarjottaisiin mahdollisuus matalan kynnyksen osallistumiseen. Yksi tällainen matalan kynnyksen toimintatapa on heidän osallistumisensa ikäihmisten arkeen.

– Hankkeessa kaavailtua vapaaehtoistyön pilotointia ei kuitenkaan koronan vuoksi voitu toteuttaa suunnitellusti, joten hanke sai täydennyshakemuksella 6 kk jatkoaikaa helmikuun 2022 loppuun, Sirpa Salin kertoo.

Etäyhteyksiä helpoilla Hubleteilla

Uusina työkaluina hankkeeseen on tuotu mukaan Hublet Tabletit. Hublet on suomalainen innovaatio, joka tarjoaa käyttäjäystävällisiä digitaalisia palveluita yhteiskäyttöön.
– Tarkoitus on, että pilottiin osallistuva maahanmuuttajanainen sekä ikääntynyt saisi oman lainatabletin käyttöönsä. Hubletin sisältönä toimii esimerkiksi suomalainen sovellus Impulssi, joka on suunniteltu erityisesti iäkkäiden aktivointiin. Lisäksi tabletilla voidaan tarjota mahdollisuus yhteydenpitoon videopuheluilla tai vaikkapa kuvanjakopalveluilla.

Hublet on räätälöity viestintä-, opetus- ja viihdealusta, joten sitä voi hyödyntää myös kasvokkain tavatessa. Kotoa kotiin ja yhteiskuntaan -hankkeen pilotointeja voidaan nyt toteuttaa hybridiperiaatteella sekä etänä että kasvokkain.

– Palveluntuottaja on räätälöinyt laitteiden päänäkymän käyttöliittymän haluamallamme tavalla. Näkymässä on esimerkiksi sanakirjasovelluksen ikoni, josta sanakirjan voi avata tarvittaessa nopeasti. Hubleteja pilotoidaan Mummon Kammarin ja PIONI ry:n kautta, Sirpa Salin mainitsee.

Pilotoinneissa menestystä ja vastoinkäymisiä

Pilotit alkoivat toukokuussa 2021, ja hanke rekrytoi koko ajan pilottihenkilöitä ja kohderyhmään kuuluvia ikääntyneitä. Sirpa Salinin mukaan pilotointien läpivientiä on häirinnyt korona ja epäonniset tapahtumat.

– Flunssaan sairastunut pilottihenkilö joutui vetäytymään pilotoinnista loppukevään koronatilanteessa. Lisäksi yksi pilotointi peruuntui, koska ikääntyneen puoliso kuoli, eikä leski halunnut surun keskellä enää osallistua hankkeeseen.

– Olemme kohdanneet myös jonkin verran ennakkoluuloja ja ikäihmisten peruutuksia, mutta toisaalta on ollut myös erittäin positiivisia kokemuksia, joissa olemme voineet pilotoida juuri sitä ajatusta, että mennään ystäväksi arkeen. Siellä on käyty kahvilla, kaupassa, ulkoilemassa ja juteltu muuten vaan niitä näitä. Onnistumiset tuovat uskoa konseptin toimivuuteen.

Maahanmuuttajanaisten rekrytointi on kuitenkin Salinin mukaan ollut kovan työn takana viime aikoina, joten pilotointien läpivientiin on hankkeessa tarkoitus panostaa entistä voimakkaammin.

– Johtuneeko koronasta, että ihmiset eivät uskalla lähteä liikkeelle. Yksi vaikuttava tekijä on myös vapaaehtoistyön käsitteen outous maahanmuuttajille.

Valmennusmalli kokoaa huomioitavat asiat

Hankkeessa laaditussa valmennusmallissa käydään läpi asiat, jotka on otettava huomioon, kun maahanmuuttajanainen menee vanhan ihmisen luokse vapaaehtoistyöhön.

– Yhteisiin pelisääntöihin kuuluu mm. ajoissa saapuminen. Mallissa valaistaan erilaisen kulttuuritaustan ymmärtämistä, kerrotaan vanhenemisen ihmisessä aiheuttamista muutoksista ja niiden huomioimisesta sekä avataan vapaaehtoistyön ajatusta. Tarkoitus on, että kohtaaminen tuntuu turvalliselta sekä maahanmuuttajanaiselle että ikäihmiselle, Sirpa Salin kuvailee.

Loppusuoralla luvassa vielä elokuvan ensi-ilta

Hankkeen alkuvaiheessa haastateltiin ikääntyneitä ihmisiä ja kysyttiin heidän mielipidettään siitä, että heidän kotiinsa tulisi maahanmuuttajanainen käymään kylässä ja auttamaan arkiaskareissa.

– Haastattelu- ja kyselyaineistoista teemme hankkeen loppuvaiheen aikana kootut julkaisut. Artikkeleita niiden pohjalta on jo julkaistu. Tarkoitus on kerätä vielä lisääkin kokemuksia sekä ikäihmisiltä että maahanmuuttajanaisilta.

Hankkeessa on tarkoitus valmistaa myös dokumenttielokuva, jossa kuvataan ikäihmisten ja maahanmuuttajanaisten kohtaamisia. Kuvausten aloittaminen on koronan vuoksi lykkääntynyt, mutta nyt elokuvaan osallistuvat ikäihmiset ja maahanmuuttajat on rekrytoitu, ja elokuvan tekevät TAMK:n tuoreet media-alan opiskelijat.

– Dokumentti on yksi tapa levittää hankkeen toimintamallia ja tuloksia. Tavoitteena on esittää Kohtaamisia-elokuva hankkeen loppuseminaarissa 15. helmikuuta 2022, paljastaa Sirpa Salin.

– Jatkohankettakin on pohdittu. Aiemmin sen sisällöksi mietimme osallistujien ryhmän laajentamista maahanmuuttajanaisista myös miehiin. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että mahdollisessa jatkohankkeessa tulisi nykyistä selkeämmin kyetä osoittamaan, mitä hyötyä osallistumisesta voisi maahanmuuttajille olla. Kenties tulevaisuuden yhteiskunnassa vapaaehtoistoimintaan yleensäkin on aiempaa hankalampaa saada osallistujia, Salin pohtii.

– Opinnoissa hyväksiluettavat opintopisteet olisivat yksi selkeä hyöty, mutta selvitämme myös ratkaisuja, miten osallistujille voisi maksaa työstä palkkaa tai muuta etuutta. Lisäksi suomalaisissa työyhteisöissä ja organisaatioissa tarvitaan vielä lisää valmiuksia siihen, että asiakkaina tai toimijoina voi olla maahanmuuttajia.

projects.tuni.fi/kotoa-kotiin-ja-yhteiskuntaan/

Artikkeli on julkaistu Sosiaali- ja kuntatalous -lehdessä 3/2021.

Muita uutisia

Verkkosivusto käyttää evästeitä paremman selauskokemuksen tarjoamiseksi.

Tämä sivusto käyttää evästeitä palveluiden toimittamisessa, mainosten personoinnissa ja liikenteen analysoinnissa. Käyttämällä sivustoa hyväksyt evästeiden käytön.

Verkkosivusto käyttää evästeitä paremman selauskokemuksen tarjoamiseksi.

Tämä sivusto käyttää evästeitä palveluiden toimittamisessa, mainosten personoinnissa ja liikenteen analysoinnissa. Käyttämällä sivustoa hyväksyt evästeiden käytön.

Evästeasetukset on tallennettu.