Pyydä tarjous

Kulttuurinen moninaisuus hoitotyössä on todella iso voimavara

Facebook
01.10.2021 | Sosiaali- ja kuntatalous

Tampereen ammattikorkeakoulun vetämä “Moninaisuusosaajat sosiaali- ja terveysalalla” -hanke kehittää ja toteuttaa koulutusta maahanmuuttajataustaisen opiskelijan kohtaamiseen ja hänen opintojensa edistämiseen sosiaali- ja terveysalalla. Tukemalla maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita oikealla tavalla opinnoissaan ja työpaikoilla, pyritään vastaamaan sosiaali- ja terveysalan huutavaan työvoimapulaan.

– Kyseessä opetushallituksen rahoittaman opetushenkilöstön täydennyskoulutushanke. Vuoden lopussa päättyvän hankkeen sekä määrälliset että sisällölliset tavoitteet on saavutettu, toteaa lehtori Nina Eskola-Salin.

Eskola-Salin on iloinen, että ulkomaalaistaustaiset ovat löytäneet sosiaali- ja terveysalan. Opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamisen kehittämiselle on kuitenkin vielä tarvetta, jotta pystyttäisiin parhaalla mahdollisella tavalla tukemaan maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita opiskeluaikana, että he valmistuisivat ammattiin ja työllistyisivät sote-alalle.

– On havaittu, että suurimmat tarpeet liittyvät kieleen ja kielitaitoon ja toisaalta kulttuurisiin asioihin, joihin kiinnitetään huomiota, hankekoordinaattori Mervi Kastari toteaa.

Neljä koulutusosiota

Opetushenkilöstölle tarjottava koulutus on jaettu neljään eri osioon, jossa yhtenä osiona on ollut kulttuuritietoisuus ja sen vahvistamiseen, joka on jaettu oman kulttuurin tunnistamiseen sekä toisten kulttuurin kulttuuristen lähtökohtien tiedostamiseen.

– Toinen osio on ollut kielitietoisuusnäkökulma, jossa ei painoteta pelkästään toisen ihmisen kielenoppimista, vaan myös sitä, että jokainen opettaja ja työpaikkaohjaaja osaisi toimia mahdollisimman kielitietoisesti. Oltaisiin tietoisia omasta kielestä ja siitä, miten puhuu ja kuinka selkeästi. Miten selkeästi ohjaa opiskelijoita tai miten selkeitä oppimistehtäviä on laadittu. Kielitietoisuus palvelee kaikkia opiskelijoita, ei pelkästään maahanmuuttajataustaisia, Eskola-Salin selventää.

Kastari lisää, että tämä sama pätee myös kulttuuritietoisuuteen, siinä on sama lähtökohta, että ensin pitää tulla tietoiseksi omasta kulttuuristaan.

– Kolmantena koulutuksen osa-alueena on ollut maahanmuuttajan taustaisten opiskelijoiden ohjaaminen, eri oppimisympäristöissä. Samat asiat korostuvat siellä, eli kieli ja kulttuuri, Eskola-Salin kertoo.

Neljänteen koulutusteemaan ovat liittyneet lääkelaskut sekä lääkelaskujen opettaminen.

– Tämä liittyy sekä matemaattiseen hahmottamiseen että kieleen, eli matematiikan kielellistämiseen.

Nämä edellä mainitut ovat olleet hankkeen neljä pääteemaa, Eskola-Salin summaa.

Täydennyskoulutusta opetus- ja ohjaushenkilöstölle

– Olemme tarjonneet hankkeen tavoitteiden mukaisesti täydennyskoulutusta opetus- ja ohjaushenkilöstölle. Osana oman työnsä kehittämistä, opettajat ovat laatineet ja kehittäneet työkaluja sekä toimintakäytänteitä tai opetusmateriaaleja. Hankkeessa on ollut lähtökohtana, että tämä materiaali on jaettu kaikkien muiden koulutukseen osallistuneiden kesken, Eskola-Salin esittelee.

Kastari lisää, että opetusmateriaaleja on tehty ohjatusti, yhdessä kehittäen ja työstäen.

– Hankkeen aikana opetushenkilöstöä ja työpaikkaohjaajia on saatu koulutettua näihin uusiin toimintamalleihin.

Eskola-Salin mainitsee, että kun osa oppilaitosten ihmisistä osallistuu moninaisuusosaajat -koulutuksiin, samalla muukin työyhteisö hyötyy.

– Osa tehtävistä on ollut sellaisia, että keskustelua on pyydetty käymään omassa työyhteisössä tai vaikkapa työpaikkaohjaajien keskuudessa, jotta keskustelu näistä teemoista leviäisi myös hankkeen ulkopuolisille henkilöille. Tehtävissä on koottu mm. kriittisiä tilanteita, joissa opettajat ovat kuvanneet tilanteita, joissa voisi tulla kulttuurisia tai kielellisiä väärin ymmärryksiä, lähinnä kulttuurin näkökulmasta. Tilanteita on koottu tietopankiksi, jota voidaan hyödyntää työyhteisössä joko opiskelijoiden kanssa tai opettajien keskinäisissä keskusteluissa haastavista tilanteista. Niistä on olemassa oma kehyksensä, jonka puitteissa asioista voidaan keskustella.

Kielisopimusmalli osana hanketta

– Yhtenä työkaluna on jatkettu toisessa hankkeessa tehtyä kielisopimusta, joka liittyy ajatuksena siihen, että maahanmuuttajataustainen opiskelija ei automaattisesti opi kieltä työssäoppimisen aikana, vaan se on tietoista kielen harjaannuttamista. Yhdessä opiskelijan kanssa sovitaan, millaisissa asioissa hän toivoo saavansa tukea, Eskola-Salin mainitsee.

Kastari jatkaa, että hankkeen aikana on huomattu, että asioista on hyvä olla tietoinen ja sopia yhdessä miten opiskelijaa voidaan auttaa. Tätä kautta voidaan varmistaa, että tuen tarve ja tarjonta kohtaavat optimaalisesti opiskelijan näkökulmasta.

– Hankkeeseen osallistuneet opettajat ovat olleet hyvin innostuneita koulutuksesta.

Eskola-Salin kertoo, että hankkeen viimeiset koulutukset ovat jo käynnissä, mutta mikäli oppilaitoksessa tai työpaikalla toivottaisiin tällaista osaamisen kehittämistä, on koulutusta edelleenkin mahdollista räätälöidä ja toteuttaa verkkototeutusmallin avulla.

– Hankkeen aikana syntyneet materiaalit jäävät elämään ja ovat opettajien käytettävissä. Kulttuurinen moninaisuus hoitotyössä on todella iso voimavara, kunhan se vain osataan huomioida ja hyödyntää nämä kulttuuriset erilaisuudet ja vahvuudet osana hoitotyötä.

www.tuni.fi

Artikkeli on julkaistu Sosiaali- ja kuntatalous -lehdessä 3/2021.