Kulttuurista osaamista sote-alan työhön ja koulutukseen

VR-simulaatiota koekäyttämässä hankkeen johtaja Kristina Mikkonen (TtT, professori, Oulun Yliopisto).

08.12.2022 | Sosiaali- ja kuntatalous

Maassamme vallitseva ja tulevaisuudessa paheneva työvoimapula asettaa terveydenhuollolle haasteita, joihin voidaan osaltaan vastata rekrytoimalla hoitotyön henkilöstöä kotimaan ulkopuolelta. Tiedämme kuitenkin entuudestaan ja tutkimukseen perustuen, että muista kulttuureista tulleet sairaanhoitajat kokevat työelämään siirtymisessä haasteita, kuten epäoikeudenmukaista kohtelua sekä kieleen ja kommunikaatioon liittyviä haasteita.

KulttuuriOsaaja-hanke tukee maahanmuuttajataustaista sairaanhoitajaa, sairaanhoitajaopiskelijaa ja koko työyhteisöä. Hanke pyrkii tiivistämään ulkomailta tulevien sairaanhoitajien valmentavan koulutuksen, sairaanhoitajaopiskelijoiden koulutuksen ja työelämän välistä yhteistyötä.

Hankkeessa Oulun yliopisto sekä Oulun ja Lapin ammattikorkeakoulut toteuttavat kolme digitaalisia alustoja vahvasti hyödyntävää työpakettia. ESR:n rahoittaman hankkeen toiminta-aika on 1.3.2021 – 30.6.2023.

Digitaalinen verkosto ja toimivat arvioinnin työkalut

Oulun yliopiston vastuulla on integroitumista tukevan toimintamallin ja digitaalisen verkoston kehittäminen. Oulun yliopisto myös hallinnoi hanketta.

Digitaalisen verkoston luominen koulutusorganisaatioiden, maahanmuuttajataustaisten sairaanhoitajien ja sh-opiskelijoiden, opettajien sekä esihenkilöiden ja opiskelijaohjaajien välille muodostaa tämän työpaketin ytimen. Lisäksi varmistetaan, että käytettävissä on tarvittavat arviointityökalut kohderyhmien osaamisen kehittymisen arvioimiseksi.

MOOC-koulutuksella kulttuurisen osaamisen valmiuksia

Oman työpakettinsa muodostaa koulutus, jolla kehitetään opiskelijaohjaajien ja sairaanhoitajien lähiesihenkilöiden kulttuurista osaamista. Koulutuksen suunnittelusta, toteutuksesta ja pilotoinnista vastaa Oulun AMK.

KulttuuriOsaajaksi! Monikulttuurinen johtaminen sosiaali- ja terveysalalla -niminen MOOC-koulutus (Massive Open Online Course) tarjoaa esihenkilöille tukea oman kulttuurisen osaamisen vahvistamiseen, työyhteisön positiivisen ilmapiirin luomiseen sekä maahanmuuttajataustaisten sairaanhoitajien integroimiseen osaksi työyhteisöä.

Koulutus myös edistää eri kulttuureista tulevien sairaanhoitajaopiskelijoiden oppimista ja ammatillista kehittymistä. Koulutus muodostaa itsenäisesti suoritettavan opintojakson (0,5 op).

Kielen ja tilanteiden opettelua virtuaalisesti

Lapin AMK vastaa työpaketista, jossa rakennetaan virtuaalinen simulaatio maahanmuuttajataustaisten sairaanhoitajien ja sh-opiskelijoiden harjoitteluympäristöksi. VR-simulaatio kehittää valmiuksia toimia potilasturvallisesti suomen kielellä.

KulttuuriOsaaja-hankkeen Lapin AMK:n projektikoordinaattori ja asiantuntija Marita Turulin kertoo, että opiskelijoita tutkitusti jännittää harjoittelussa nimenomaan suomen kielen käyttäminen.

– VR-sovellus rohkaisee heitä käyttämään suomea ja kehittää heidän osaamistaan erilaisissa suomen kielen ja murteiden ilmauksissa sekä hoitotyön sanastossa.

Lapin AMK:ssa VR-simulaation toteuttaa ohjelmistotekniikan laboratorio FrostBit. Kemin toimipisteen englanninkielisen sairaanhoitajakoulutuksen (nursing) opiskelijat ovat testanneet VR-simulaatiota sen kehittämistyön aikana.

– VR-simulaatio valmistuu tämän vuoden aikana, jonka jälkeen alkaa pilotointivaihe. Sovitamme simulaation opetussuunnitelmaamme ja päivittäiseen opetukseen. Simulaatio otetaan käyttöön myös OAMK:ssa.

Toistoja kaikessa rauhassa

VR-teknologiaan perustuva opetussimulaatio on ainutlaatuinen Suomessa ja kansainvälisestikin. Toteutuksessa on pyritty immersiiviseen eli mukaansatempaavaan kokemukseen. Opiskelija näkee VR-laseilla autenttisen näköisen potilashuoneen ja potilaan sekä kuulee hänen äänensä.

Simulaatiossa eteneminen perustuu suulliseen vuorovaikutukseen. Harjoiteltavia tilanteita on kaksi. Ensimmäinen on potilaan kotiuttaminen osastolta.

– Toinen case on vaativampi. Siinä potilas saa lääkeaineesta anafylaktisen reaktion, ja tässä tilanteessa opiskelijan täytyy kommunikoida potilaan ja muun hoitohenkilöstön kanssa, Marita Turulin kuvailee.

Vastaavia tilanteita opiskelijat käyvät läpi lähiopetuksessa ja harjoittelutyöpajoissa, mutta ryhmissä ei ole mahdollista pysähtyä hiomaan suomen kieltä ja lauserakenteita kovin pitkäksi aikaa.

– Opiskelija saa tehdä kaikessa rauhassa lukuisia toistoja, eikä tarvitse pelätä, että mokaa tai joutuu naurunalaiseksi, Turulin korostaa simulaation etuja.

– Opiskelijat ovat olleet VR-sovelluksesta kovin innoissaan. Oppijoita ja tapoja oppia on monenlaisia. Jos oppimisesta saadaan hauskaa, se ehkä inspiroi enemmän.

– Kaikkea ei kuitenkaan voida hoitotyössä opettaa virtuaalisesti tai etänä. Kasvokkain tapahtuva kontakti on tärkeä ja sellaisena pysyy, Marita Turulin muistuttaa.