Työurien pidentäminen edellyttää monitoimijaista yhteistyötä ja uutta osaamista työhön kytkeytyvästä kuntoutuksesta. Tämän tyyppisellä kuntoutuksella tarkoitetaan laaja-alaisen työkykykäsityksen mukaisesti työkykyä, työssä pysymistä ja työhön paluuta tukevaa monialaista työpaikan ja sen yhteistyökumppaneiden toimintaa. Kuntoutus voi kohdistua tavoitteen ja tarpeen mukaisesti työntekijään, työyhteisöön, työhön, työprosesseihin ja työympäristöön. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittamassa Työhön kytkeytyvä kuntoutus työurien pidentäjänä KUURA-hankkeessa Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu, Oulun yliopisto ja Työterveyslaitos tuottavat tietoa ja osaamista sekä rakentavat yhteistyötä eri toimijoiden kesken.

Työpaikoilla tarvitaan tietoa kuntoutuksesta osana työkykyjohtamista ja työntekijöiden työkyvyn tukemista. KUURA-hankkeessa vahvistetaan työpaikkojen ja työterveystoimijoiden välistä yhteistyötä, toteutetaan työpajoja työpaikoille ja työterveyshuollon toimijoille. Lisäksi rakennetaan työpaikoille ja alan ammattilaisille tarkoitettu tietopaketti työhön kytkeytyvästä kuntoutuksesta. Työpaikkojen lisäksi hankkeen toteutukseen osallistuvat työeläkelaitokset Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, Keva sekä työpaikkojen työterveyshuollon toimijoita.

- Teemme yhteistoiminnallista kehittämistyötä, jossa eri toimijat rakentavat yhteistä ymmärrystä työhön kytkeytyvästä kuntoutuksesta. Laaja-alainen tavoite liittyy työurien pidentämiseen; kuntoutusta pyritään kytkemään työhön ja työpaikoille sekä edistämään niitä käytänteitä mitä työssä ja työpaikan konteksteissa on mahdollista tehdä. Monialainen asiantuntijaryhmä kehittää yhteistyössä työpaikkojen kanssa työhön kytkeytyvän kuntoutuksen tietopakettia ja työn muokkauksen toimintamallia. Tällä pyritään vahvistamaan työhön kytkeytyvän kuntoutuksen osaamista työpaikoilla, työterveyshuolloissa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kuntoutuksen ammattilaisten osalta. Tietopaketti julkaistaan syksyllä 2022 ja se on valtakunnallisesti avoimesti saatavilla, kertoo yliopettaja Heidi Ruotsalainen Oulun Ammattikorkeakoulusta.

Yhteiskehittämisen prosessissa kuljetaan yhdessä suunnitteluvaiheesta lopputulokseen

- Tavoitteena on tuottaa tarvittavaa osaamista työkyvyn ylläpitämiseksi työpaikoille ja työterveyshuoltoon. Pyrimme siihen, että työikäisten työkyvyn tukeminen tulisi osaksi arkea ja kuntoutustarve osattaisiin havaita mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tähän liittyy olennaisesti hankkeen yhteistyönä valmistuva työhön kytkeytyvän kuntoutuksen tietopaketti, joka koostuu viidestä eri osa-alueesta: kehitä toimivia käytäntöjä, edistä työkykyä, tue varhain, tue työhön paluuta ja muokkaa työtä, jatkaa Heidi Ruotsalainen.

Työterveysyhteistyö edellyttää hyvää ja tarkoituksenmukaista suunnittelua. Työterveysyhteistyö on työnantajan, työntekijöiden tai heidän edustajiensa ja työterveyshuollon suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä. Työpaikan esihenkilöt, henkilöstön edustajat ja työsuojelun toimijat tuntevat oman työpaikkansa työkyvyn tuen tarpeet ja riskit parhaiten. Työterveyshuollon toimijoilla puolestaan on tietoa työntekijöiden työkyvystä ja terveydentilasta sekä työpaikan altisteiden ja kuormitustekijöiden merkityksestä työntekijöiden terveydelle ja työkyvylle.

- Mitä aiemmassa vaiheessa työn vaatimukset ja mahdolliset riskit tunnistetaan ja huomioidaan työn suunnittelussa, sitä vaikuttavampaa työkykyä tukeva toiminta työpaikalla on, Jyväskylän Ammattikorkeakoulun lehtori ja Kuura-hankkeen projektipäällikkö Anja Tanttu kommentoi.

Vahva yhteistyöverkosto

Hankkeen onnistumisen edellytyksenä on tiivis yhteistyö asiantuntijoiden, eri toimialojen erikokoisten työpaikkojen ja työterveyshuollon edustajien kanssa. Lisäksi yhteistyössä on mukana työkyvyn, kuntoutuksen ja alan koulutuksen asiantuntijoista koostuva hankkeen ohjausryhmä.

Hankkeen verkkosivu