Mielenterveyttä edistetään arjen eri toimintaympäristöissä, jolloin verkostoituminen ja kumppanuussuhteiden luominen organisaatio- ja sektorirajat sekä tieteenalat ylittäen on keskeistä. Ammattilaisten vahvat yhteistoimintataidot ovat välttämättömiä.

Hyvän mielenterveyden merkitys niin yksilölle, yhteisölle kuin yhteiskunnalle on tunnustettu laajalti. Tarvitsemme osaavia ammattilaisia suunnittelemaan ja toteuttamaan mielenterveyttä vahvistavia ja tukevia päätöksiä, toimenpiteitä ja tutkimusta. Tuore tutkimus tarjoaa uutta ja tarpeellista tietoa siitä, millaista osaamista tässä tarvitaan.

Mielenterveyden edistäminen on olennainen osa terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä

Hyvä mielenterveys ei ole vain mielen sairauksien puuttumista, vaan yksilön itsensä ja yhteiskunnan tärkeä voimavara. Se lisää yksilön ja yhteisön elämänlaatua ja hyvinvointia sekä koko yhteiskunnan tuottavuutta.

- Mielenterveys rakentuu ja kehittyy vuorovaikutuksessa arkiympäristömme kanssa, joten toimivat arkiympäristöt edistävät mielen hyvinvointia. Mielen hyvinvointi mahdollistaa elämästä nauttimisen, tukee arjessa jaksamista ja auttaa selviytymään vastoinkäymisistä. Mielenterveyden edistämisellä voi olla yksilön ja yhteisön hyvän mielenterveyden lisäämisen kautta myös mielenterveyden ongelmia ja häiriöitä ehkäisevä vaikutus, kertoo THL:n erityisasiantuntija Nina Tamminen.

Eri sektoreiden välistä yhteistyötä tarvitaan

Mielenterveyteen vaikutetaan myös monilla muilla kuin terveydenhuollon ja sosiaalihuollon toimenpiteillä. Mielenterveyttä voidaan edistää yksilötasolla esimerkiksi tukemalla myönteistä itsetuntoa ja vahvistamalla elämänhallintakykyä, yhteisötasolla vahvistamalla sosiaalista tukea ja osallisuutta sekä lisäämällä lähiympäristöjen turvallisuutta ja viihtyisyyttä, ja yhteiskunnan rakenteiden tasolla esimerkiksi vähentämällä köyhyyttä ja turvaamalla kaikille riittävä taloudellinen toimeentulo sekä tekemällä yhteiskunnallisia päätöksiä, jotka vähentävät syrjintää ja epätasa-arvoa.

- Mielenterveys rakentuu monen eri sektorin yhteisvaikutuksessa, joten ammattilaisten ymmärrys eri sektoreiden merkityksestä mielenterveyteen ja niiden roolista mielenterveyden edistämisen toimissa on tärkeää, Tamminen sanoo.

Osaamisessa korostuu hyvän mielenterveyden tuntemus

Tammisen väitöstutkimuksen tavoitteena oli tutkia mielenterveyden edistämisen osaamista ja määrittää, millaista hyvän mielenterveyden edistämisen ja vahvistamisen osaamista tarvitaan terveyssektorilla. Tutkimus perustui alalla työskentelevien ammattilaisten ja kokemusasiantuntijoiden näkemyksiin. Tutkimuksen tuloksena tunnistettiin kaikkiaan 16 mielenterveyden edistämisen osaamisaluetta ja 56 osaamisalueiden osatekijää. Osaamisalueet jakautuvat tieto-osaamiseen, käytännön taitoihin, sekä asenteisiin ja arvoihin. Jokainen osaamisalue kuvaa yhtä mielenterveyden edistämisen osaamisen ulottuvuutta. Tulokset korostavat tarvittavan mielenterveyden edistämisen osaamisen monimuotoisuutta.

- Tarvittavassa osaamisessa korostuvat positiivisen eli hyvän mielenterveyden tuntemus sekä vahvuuksien ja voimavarojen merkityksen ymmärtäminen mielenterveyden vahvistamisessa. Myös vaikuttavien menetelmien, käytäntöjen ja työkalujen asiantuntemus sekä tukea antavien elinolojen ja elinympäristön merkityksen ymmärtäminen on ammattilaiselle tärkeää, Tamminen sanoo.

Mielenterveystyön painopiste siirtymässä edistävään ja ennaltaehkäisevään työhön

Tieto tarvittavasta mielenterveyden edistämisen osaamisesta on ensiarvoista tulevaisuuden mielenterveystyössä. Sen merkitys korostuu käynnissä olevassa sosiaali- ja terveysjärjestelmän uudistuksessa, jossa terveyttä edistävä toiminta sijoittuu sekä kuntien että hyvinvointialueiden vastuulle. Tämä yhteinen vastuu mielenterveyden edistämisestä edellyttää uudenlaista osaamista ja henkilöstöä, joka on varustettu tarvittavilla tiedoilla ja taidoilla.

- Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää näiden ammattilaisten osaamisen kehittämisessä ja vahvistamisessa. Osaamisalueet auttavat johtajia ymmärtämään mielenterveyden edistämisen työtehtäviä ja kehittämään niihin liittyviä tehtävänkuvia, Tamminen pohtii.

Tulokset käytäntöön kansallisessa mielenterveysstrategiatyössä

Kansallisen mielenterveysstrategian tämän hallituskauden yhtenä painopisteenä on mielenterveysosaamisen vahvistaminen. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään THL:n toteuttamassa mielenterveysstrategian toimeenpanon tuessa. Viisitoista hanketta vahvistaa STM:n strategiarahoituksella mielenterveysosaamista kunnissa. 

- Tuemme hankkeita ammattilaisten mielenterveysosaamisen arvioinnissa. Osaamisalueiden myötä voidaan tunnistaa, mitä mielenterveyden edistämisen osaamista hankkeissa on tarpeen vahvistaa sekä arvioida ammattilaisten osaamisen muutosta hankkeen aikana, Tamminen kertoo. 

Mielenterveyden edistämisen osaamisalueet julkaistaan THL:n Tutkimuksesta tiiviisti -sarjassa joulukuun aikana (julkari.fi). Väitöskirjatutkimus aiheesta löytyy Jyväskylän yliopiston JYX-julkaisuarkistosta (https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/75738).