Pohjois-Savossa vanhustyön yksiköissä on kehitetty yhteisöohjautuvaa toimintamallia, jossa työntekijöiden osaaminen ja asiantuntemus nousevat keskiöön, ja työyhteisö pääsee tekemään päätöksiä itsenäisesti. Kehittämistyön tukena on toiminut Polkuja yhteisöohjautuvuuteen vanhustyössä -hanke.

Yhteisöohjautuvuus työyhteisössä edellyttää mahdollisuutta ottaa asioita puheeksi ja käsitellä tarvittaessa vaikeitakin ongelmia. Tällaisia ”puhumisen paikkoja” on usein liian vähän.

– Puhumisen paikat tarvitsevat rakenteita, mutta vanhustyön hektisyys ja vuorotyö vaikeuttavat yhteistä keskustelua. Vaikka työyhteisöissä on palavereja, ne ovat vähentyneet ja muuttuneet enemmän tiedonvälitykseen kuin yhdessä ajatteluun keskittyviksi. Tarvitaan pelisääntöjä, milloin ja mistä puhutaan, kertoo erityisasiantuntija Satu Pirskanen Savonia-ammattikorkeakoulusta.

– Yhteisöohjautuvassa työyhteisössä ratkaisua ei haeta heti esihenkilöltä, vaan työkavereiden kanssa keskustellaan ja tehdään yhdessä päätöksiä esimerkiksi palavereissa. Toki myös epäviralliset keskustelut, kuten kahvitauot ja hoitotyön lomassa käydyt keskustelut, ovat todella tärkeitä. Niissä syntyy usein hyviä ideoita.

Polku yhteisöohjautuvuuteen on ollut positiivinen kokemus

Palveluesihenkilö Anna-Riikka Timlin työskentelee Kiuruvedellä Pohjois-Savon hyvinvointialueen Kallionsydämen yksikössä, jossa asukkaita on 30 ja työntekijöitä noin 25.

– Meillä puhumisen paikkoja ovat raportoinnit, viikoittaiset työpaikkakokoukset ja erilliset asukaspalaverit. Työpaikkakokouksissa käsitellään yhteisiä asioita ja kehitetään toimintaa. Asukaspalavereissa mietitään, miten vastata asiakkaiden toiveisiin ja tarpeisiin.

Kallionsydämessä tehdään kaikista palavereista muistiot, jotka jaetaan Teamsissa.

– Lisäksi lähetän viikkotiedotteita sähköpostilla, jotta tieto kulkee kaikille. Näin pysytään kartalla siitä, mistä on puhuttu ja mitä on päätetty, Timlin kertoo.

Mitä puhumisen paikat vaativat työntekijöiltä ja esihenkilöltä?

– Työntekijöiltä avoimuutta ja halua tuoda esiin mielipiteensä. Esihenkilöltä johdonmukaisuutta, valmiutta suunnitella palaverit ja pitää langat käsissä, vaikka ei aina olisi puheenjohtaja. On osattava palauttaa keskustelu aiheeseen ja huolehtia aikataulusta.

Hanke on järjestänyt lähiesihenkilöille reflektiopajoja, joissa hankkeen asiantuntijat ovat tukeneet heidän rooliaan. Tavoitteena on ollut antaa johtajille konkreettisia työkaluja työntekijöiden ohjaamiseen kohti yhteisöohjautuvuutta.

– Osallistuminen hankkeeseen on ollut todella antoisa kokemus. Hanke on antanut minulle paljon keinoja työpaikkakokousten vetämiseen, Anna-Riikka Timlin toteaa.

– Työyhteisössä puhumme enemmän, ideoimme enemmän ja haluamme kehittää omaa työtä ja asiakastyötä järkevämmäksi. Toki osa työntekijöistä suhtautui alkuun varauksella, mutta kun huomattiin, että uusi tapa toimii vanhaa paremmin, niin muutosvastarinta suli pois.

Pohjois-Savon hyvinvointialueen ikääntyneiden palveluiden ja kotiin annettavien palveluiden palveluyksikköjohtaja Marja Kavilo kertoo olevansa innostunut hankkeen teemasta.

– On hienoa, kun työyhteisöllä itsellään on mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon omasta toiminnastaan ja työnsä kehittämisestä. Työntekijät ovat oman työnsä parhaita asiantuntijoita.

Kavilon mukaan yhteisöohjautuvuuden kehittäminen on edennyt yksiköissä eritahtisesti.

– Osa työyhteisöistä on kehittänyt yhteisön rakenteita hyvinkin paljon yhteisöohjautuvammaksi ja osassa on edetty rauhallisemmin. Näyttää selkeästi siltä, että ne yksiköt, joissa sekä esihenkilöt että henkilöstö ovat oivaltaneet yhteisöohjautuvuuden tuomat hyödyt, ovat edenneet pidemmälle.

Marja Kavilo muistuttaa, että työyhteisöjen toiminnan kehittämisen tavoitteena on vahvistaa kokemusta työn merkityksellisyydestä ja parantaa alan veto- ja pitovoimaa.

– Päämääränä on, että töissä olisi kiva olla, työyhteisö olisi mukava ja kaikilla olisi mahdollisuus vaikuttaa työhönsä liittyviin asioihin.

– Kirkkaana johtotähtenä kaikessa toiminnassa on asiakkaidemme hyvä hoito. On hyvä aika ajoin pysähtyä miettimään, miksi olemme hoitajina töissä.

Opas yhteisöohjautuvuuteen julkaistaan kesäkuussa

Polkuja yhteisöohjautuvuuteen vanhustyössä -hanke päättyy kesällä 2025. Hankkeen aikana 13 pohjoissavolaista vanhustyön tiimiä on matkannut kohti yhteisöohjautuvuutta yhdessä hankkeen asiantuntijoiden kanssa. Yksiköiden muutosmatkasta julkaistaan käytännönläheinen opas, jonka avulla mikä tahansa työyhteisö pääsee aloittamaan yhteisöohjautuvuuden kehittämistyön.

Opas julkaistaan 6.6.2025 webinaarissa, joka on kaikille avoin. Ilmoittautua voit täällä 4.6.2025 mennessä (linkki vie ilmoittautumissivulle).

– Myös opas tulee hankkeen www-sivuille, kertoo projektipäällikkö Satu Pirskanen.

polkuja.savonia.fi

sakky.fi/fi/valokeilassa/2023/kohti-yhteisoohjautuvuutta-vanhustyossa

Savonia-ammattikorkeakoulun ja Savon ammattiopiston yhdessä koordinoiman Polkuja yhteisöohjautuvuuteen vanhustyössä -hankkeen tavoitteena on rakentaa vaihtoehtoisia etenemisreittejä vanhustyön organisaatioiden siirtymisessä yhteisöohjautuvuuteen.

Hanke toimii 1.8.2023–31.7.2025 ja sitä osarahoittaa Euroopan sosiaalirahasto.